Kävelyrobotti voi auttaa liikuntakyvyn palautumisessa

Kävelyrobotti on ollut Laitilan terveyskodissa käytössä puolitoista vuotta. Vaikutukset ovat olleet positiivisia, mutta tieteellistä varmaa tutkimustulosta robotin vaikutuksista ei silti vielä ole.

terveys
Arttu Laine treenaa kävelyrobotissa ja fysioterapeutti Sirpa Karkkonen avustaa.
Arttu Laine treenaa kävelyrobotissa ja fysioterapeutti Sirpa Karkkonen avustaa.Minna Rosvall / Yle

Kävelyrobotin käytöstä on saatu hyviä kokemuksia kuntoutuslaitoksissa. Sveitsiläistä alkuperää oleva robotti on Suomessa käytössä kolmessa entisessä veljeskodissa. Laitilan terveyskodissa kymmenet potilaat ovat jo saaneet apua ja jotkut jopa kävelykykynsä takaisin vaikean vammautumisen jälkeen.

Nelikymppinen perheenisä Marko Virtanen kävi kuntoutusjakson aikana säännöllisesti robotissa. Hän tarvitsi kuntoutusta aivoinfarktin jälkeen. Virtanen havahtui vakavaan sairaskohtaukseen kotonaan.

- Pojat löysivät itse asiassa minut kotoa ja hälyttivät naapurit, et tulkaa katsomaan, että nyt ei kaikki ole ihan ok. Vasen puoli oli poissa pelistä eli käsi ja jalka, kertoo Virtanen.

Tämän jälkeen alkoi kuntoutus robotilla ja neljän kuukauden päästä Virtanen oli jaloillaan. Hän on luonnollisesti tyytyväinen ja niin on häntä hoitava lääkärikin.

- Lääkäri sanoi, että tällaisia meikäläisen kaltaisia laakeja makaa siellä osastolla, mutta sinä olet kotona.

Arki sujuu jo hyvin ja Virtanen hallitsee myös vaativan porraskävelyn. Kuntoutus jatkuu silti yhä.

- Hirvimetsälle syksyllä totta kai, kertoo Virtanen tulevaisuuden tavoitteistaan.

Kävelyrobotin vaikutuksia tutkitaan tieteellisesti

Itä-Suomen yliopisto on käynnistämässä laajaa tutkimusta robotin hyödyistä, sillä robotin ja normaalin fysioterapian eroja halutaan verrata tieteellisesti. Terveystieteen kandidaatti Leena Korhonen on selvittänyt robotin vaikutuksia, mutta tutkimus jatkuu. Hän kertoo, että robotti vaikuttaa aivohalvauspotilaan aivojen muokkautumiseen.

- Kun robotin avulla harjoitellaan oikeata symmetristä kävelymallia, saadaan viestiä aivoihin siitä oikeasta kävelymallista.

Tutkimusten mukaan harjoittelu on tehokkainta, kun se aloitetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Lääkäri sanoi, että tällaisia meikäläisen kaltaisia laakeja makaa siellä osastolla, mutta sinä olet kotona.

Marko Virtanen

- Ensimmäiset kolme kuukautta on kriittisintä aikaa. Silloin tapahtuu sitä aivojen uudelleenmuokkautumista ja siitä puoleen vuoteen asti puhutaan subakuutista vaiheesta, jolloin kuntoutuminen on kaikkein nopeinta. Se ikkuna on tavallaan auki sen ensimmäisen puolen vuoden aikana. Silloin on tärkeää saada tehokasta kuntoutusta, kertoo Korhonen.

Onko vaarana, että annetaan liian paljon toiveita?

- Mistään fysioterapian muodosta, ei voida sanoa, että sinä paranet tällä tai sinä paranet tällä, mutta tulokset ovat lupaavia ja ylipäätään robottiavusteinen kävelyharjoittelu on todettu laajalti eri tutkimuksissa tosi tehokkaaksi tavaksi parantaa kävelykykyä, kertoo Korhonen.

Terveyskoti panostaa uusiin kuntoutusmuotoihin

Aivoliiton mukaan ensimmäisen aivoinfarktin saa vuosittain 14 000 suomalaista, aivoverenkiertohäiriön saa joka päivä 68 henkilöä eli yhteensä vuosittain noin 25 000 suomalaista. Joka neljäs sairastuneista on työikäinen. Fysioterapeutti ja myynti- ja kehittämispäällikkö Paulina Iiskala kertoo, että kuntoutuksessa on alueellisia eroja Suomessa.

- Eloonjäänti on kyllä hyvin hoidettu, mutta kuntoutuksen osalta on alueellisia eroja. Nopealla ja tehokkaalla kuntoutuksella säästettäisiin huomattavia summia, pohtii Iiskala.

Laitilan Terveyskodin toimitusjohtaja Eero Kuisma kävi tutustumassa robotteihin Saksan, Itävallan ja Sveitsin vuoristoklinikoilla ja päätti hankkia 300 000 euroa maksavan robotin, vaikka taloudellinen riski oli olemassa.

Eloonjäänti on kyllä hyvin hoidettu, mutta kuntoutuksen osalta on alueellisia eroja.

Paulina Iiskala

- Nähtiin, miten erittäin vaikeasti loukkaantuneet asiakkaat olivat tämän robotin hoitojen piirissä ja se vaikutti erittäin hyvältä ja sellaiselta, että tällainen voitaisiin Suomeenkin hankkia, kertoo Kuisma.

Toimitusjohtaja Eero Kuisma(oik.) on tyytyväinen kävelyrobotista tulleeseen palautteeseen.
Toimitusjohtaja Eero Kuisma(oik.) on tyytyväinen kävelyrobotista tulleeseen palautteeseen.Minna Rosvall / Yle

Veljeskodit elävät Kuisman mukaan murroksen aikaa. Sotaveteraaneja ei enää ole paljon ja uusia asiakkaista täytyy löytää. Parhaillaan Kuisma odottaa hoidettaviksi muun muassa rauhanturvaajia. Tästä on tehty jo sopimus valtionkonttorin kanssa, mutta rauhanturvaajia ei ole vielä lähetetty kuntoutukseen.

- Meillä on kuntoutusosastolla kielitaitoista porukkaa. Voimme ottaa myöskin yhteispohjoismaiset asiakkaat eli norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset rauhanturvaajat kuntoutuksen piiriin, kertoo Kuisma.

Työtapaturman uhri etsii kävelykykyä robotin avulla

Aivohalvauspotilaiden lisäksi kävelyrobotilla kuntoutetaan onnettomuuksien ja työtapaturmien uhreja. Yksi heistä on Kalannissa asuva Arttu Laine. Hänet nostetaan pyörätuolista kävelyrobottiin kerran viikossa. Harjoittelu tuottaa jo tuntemuksia.

Arttu Laine treenaa ja Marko Virtanen kertoo robotin hyödyistä hänelle.
Arttu Laine treenaa ja Marko Virtanen kertoo robotin hyödyistä hänelle.Minna Rosvall / Yle

- Ihmeellinen kihelmöinti tulee jalkoihin, se lisääntyi tämän harjoituksen aikana, kertoo Laine noin 40 minuutin harjoituksen jälkeen.

Laine vammautui kesällä työpäivän aikana. Hän putosi kolmen metrin verran ja hänen jalkansa halvaantuivat. Miehet vaihtoivat kuulumisia kävelyrobotin ääressä.

- Kyllä (Markon kokemukset) kannustaa eteen päin tietysti, että uskoo siihen, että vielä voi muutoksia tulla, pohtii Laine.