Georgia tähyää tulevaisuuteen arkkitehtuurin avulla

Tbilisi, Georgian pääkaupunki, on rikas kerrostuma persialaista, bysanttilaista, ottomaani- sekä neuvostoajan arkkitehtuuria. Niin on myös georgialaisten identiteetti, joka hakee paikkaansa idän ja lännen ristiaallokossa. Arkkitehtuurista onkin tullut poliittinen väline, jolla halutaan osoittaa maan kuuluvan länsimaiseen kulttuuripiiriin.

kulttuuri
Maisemakuva Georgian Tbilisistä.
Tbilisin arkkitehtuuri jakaa mielipiteitä Georgiassa.Petri Burtsov / Yle

Kaukasuksella sijaitseva Georgia nousi maailman tietoisuuteen vuoden 2003 niin kutsutun ruusuvallankumouksen myötä. Pitkäkestoisen neuvostovallan ja sitä seuranneen sekasorron jälkeen maa demokratisoitui ja sen johtoon nousi nuorekas ja länsimielinen Mihail Saakašvili. Hän alkoi ohjata maata määrätietoisesti kohti länttä. Osana tätä ohjelmaa Saakašvili kutsui maahan liudan kuuluisia länsimaisia arkkitehteja ja antoi heille vapaat kädet toteuttaa villeimpiä unelmiaan.

Oikeustalo muistuttaa sienirykelmää, musiikkitalo naisten haaroja

Näkymä italialaisen Michele de Lucchin suunnittelemalta futuristiselta rauhan sillalta on häkellyttävä. Silta itsessään on saanut paikallisilta lempinimen ”terveysside” kaarevan muotonsa vuoksi. Kura-joen länsirannalla seisoo lähinnä sienirykelmää muistuttava oikeuspalatsi, sekin italialaisarkkitehtien Massimiliano ja Doriana Fuksasin suunnittelema. Katse vaeltaa joen itäpuolelle ja törmää keskeneräiseen musiikkitaloon, joka muistuttaa metallisia naisen auki olevia haaroja.

Musiikkitalon yläpuolella sijaitsevalla mäellä sijaitsee presidentinpalatsi, joka on kuin Yhdysvaltain Valkoisen talon ja Saksan Reichstagin yhdistelmä pylväineen ja lasikupoleineen. Nämä kummajaiset seisovat sulassa sovussa perinteisten georgialaisten puutalojen ja neuvostoaikaisten betonipalatsien keskellä.

Georgialle tämä uusi ja villi arkkitehtuuri merkitsee enemmän kuin vain uuden infrastruktuurin rakentamista. Se on tapa osoittaa muulle maailmalle, että maa kykenee modernisoitumaan ja jättämään taakseen neuvostoajan haamut. Tästä hyvänä esimerkkinä on Saakašvilin päätös vuonna 2005 antaa potkut yli 30 000 korruptoituneelle poliisille ja rakennuttaa uusille poliiseille asemat kokonaan lasista läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

Sienen muotoinenoikeustalo Georgian Tbilisissä.
Sienirykelmää muistuttava oikeustalo Georgian Tbilisissä.Petri Burtsov / Yle

Villi arkkitehtuuri ei ole kaikkien mieleen

Kaikki eivät kuitenkaan ole nielleet Saakašvilin suuruudenhulluja rakennusprojekteja.

– Suurin osa arkkitehdeistä on ulkomaalaisia eivätkä uudet rakennukset vaikuta lainkaan georgialaisilta. Miksei samalla rahalla voitu kunnostaa vanhoja Unescon suojelemia omia rakennuksiamme, ihmettelee historianopiskelija Anna.

– Poliitikoilla on kova kiire unohtaa maamme historia ja luoda meille uusi identiteetti. Uusien rakennusten laatu on kehno ja esimerkiksi oikeuspalatsin sieniä muistuttava katto on jo alkanut murentua, Tbilisin kadulla perinteisiä Churchkhela-makeisia myyvä Gulisa päivittelee.

Uusi ja uljas arkkitehtuuri on myös poliittinen kiistakapula. Saakašvili luopui vallasta marraskuussa 2013 ja maata johtava pääministeri Bidzina Ivanišvili on keskeyttänyt kaikki hänen keskeneräiset rakennusprojektinsa. Ivanišvilin mukaan uudet rakennukset satuttavat hänen silmiään. Tosin hänkin asuu kukkulan laelle rakennuttamassaan lentävää lautasta ja futuristista viljasiiloa muistuttavassa lasipalatsissa.

Petri Burtsov, Yle Uutiset, Tbilisi