Joka kahdeksas lapsi käyttää mielenterveyspalveluja – ongelmiin puututaan liian myöhään

Moni lapsi saa diagnoosin mielen erilaisista häiriöistä vasta teini-iässä tai sen kynnyksellä, vaikka ongelmat olisi voitu nähdä jo päiväkodissa.

Kotimaa
Lapsi leikkii päiväkodin lattialla.
Trond H. Trosdahl / Lehtikuva

Monien psykiatristen, neuropsykiatristen tai oppimishäiriöiden ennustetta voitaisiin parantaa, jos hoitoa, kuntoutusta tai tukea annettaisiin riittävän varhain.

Turkulaistutkijoiden mukaan oleellista olisi, että lasten oireita seulottaisiin jo neuvoloissa tai kouluterveydenhuollossa samalla tavalla kuin seulotaan esimerkiksi kasvuhäiriöitä.

Nykytilanne on johtanut siihen, että monet lapset saavat diagnoosin vasta vuosia oireiden alkamisen jälkeen.

– Puolet aineiston autismispektrin häiriöistä diagnosoitiin ikävuosina 9-14, vaikka oireet ovat nähtävissä päiväkoti-iässä, kertoo tutkijoiden tekemän raportin pääkirjoittaja David Gyllenberg yhtenä esimerkkinä.

Gyllenbergin mielestä yksi ratkaisu olisi siinä, että lapsille tarjottaisiin selkä hoitopolku ja tehokkaita hoitomenetelmiä. Nyt hoitoja on tarjolla rajoitetusti ja lähinnä erikoissairaanhoidon piirissä, hän huomauttaa.

Tutkimuksen johtaja, professori Andre Sourander muistuttaa, että varhainen puuttuminen tuottaisi selvää säästöä.

– Inhimillisesti ja taloudellisesti raskaat pitkäaikaiset vaikutukset saataisiin hallintaan.

Turussa selvitettiin noin 60 000 lapsen tietoja. Niiden perusteella joka kahdeksas lapsi käytti erikoissairaanhoidon palveluja psykiatrisiin, neuropsykiatrisiin tai oppimishäiriöihin liittyvien diagnoosien takia 0-14-vuotiaana. Tutkimus on julkaistu Psychiatric Sercvices (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Aineisto käsittää kaikkien vuonna 1996 syntyneiden lasten erikoissairaanhoidon diagnoosit Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekistereistä.