Ruotsissa uusnatsit riehuvat kaduilla – "Motiivit ja valmius ovat Suomessakin"

Tukholman Kärrtorpissa järjestetään sunnuntaina uusi rasismin vastainen mielenosoitus. Paikalle odotetaan tuhansia tavallisia tukholmalaisia. Viikko sitten mielenosoitus päättyi kahteen puukotukseen, kun kansallissosialistinen Ruotsin kansallinen vastarintaliike (SMR) hyökkäsi mielenosoittajien kimppuun.

Kotimaa
Äärioikeistolaiset keskeyttivät rasismin vastaisen mielenosoituksen Tukholmassa.
Äärioikeistolaiset keskeyttivät rasismin vastaisen mielenosoituksen Tukholmassa sunnuntaina.SVT

Ruotsissa uusnatsit ovat nousseet tällä viikolla otsikoihin, kun tavallisten tukholmalaisten rasismin vastainen mielenosoitus sai väkivaltaisen päätöksen. Sosiologi Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että uusnatsiliikkeellä on Ruotsissa pitkät perinteet.

Suomessa ääriliikkeet ovat Puurosen mukaan nyt siinä kehitysvaiheessa, joka Ruotsissa elettiin 1980-luvulla. Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana, että Suomessakin nähtäisiin väkivaltaisia yhteenottoja kaduilla.

– Suomen kansallisen vastarintaliikkeen sivuilla annetaan ymmärtää, että ollaan valmiita taistelemaan. Ruotsiin verrattuna se on ollut aika pienimuotoista ja kohtalaisen rauhallista toimintaa, sosiologi Vesa Puuronen sanoo.

– Kyllä heillä on motiivit ja jonkinlainen ideologinen valmius tällaisten järjestämiseen. Tuleeko niitä, järjestetäänkö niitä, se jää nähtäväksi.

"Ruotsissa natsismia ei käsitelty"

Puuronen arvelee, että Ruotsin nykyisen kansallissosialistisen liikkeen historialliset juuret ulottuvat maailmansotien jälkeiseen aikaan. Ruotsin vastarintaliikkeenkin (SMR) voi jäljittää 1980-luvulle. Suomen vastaava liike järjestäytyi vasta 2000-luvulla.

– Ilmeisesti kävi niin, että Ruotsissa ei koskaan käsitelty tätä asiaa. Ruotsi ei ollut liittoutunut natsi-Saksan kanssa. Ei ollut puhdistuksia tai keskustelua, mitä natsisimi tarkoittaa, ja miksi se pitäisi tuomita, sosiologi Vesa Puuronen arvioi.

Hän huomauttaa, että Suomessa fasistiset järjestöt lakkautettiin sotien jälkeen, ja niihin suhtauduttiin yleisessä mielipiteessä kielteisesti. Kansallissosialistisia liikkeitä alkoi Suomessa kasvaa vasta 1980- ja 1990-luvulla.

– Suomessa on kuitenkin merkkejä, että tilanne on kehittymässä samaan suuntaan kuin Ruotsissa.

Hän arvelee, että Suomen kansalliseen vastarintaliikkeeseen kuuluu kymmeniä, mutta tuskin satoja aktiivisia jäseniä. Järjestöllä on kuitenkin toimintaa useissa Suomen kaupungissa.

Kärrtorp oli "poikkeuksellinen tapaus"

Sosiologi Vesa Puuronen pitää Tukholman Kärrtorpin sunnuntaisia tapahtumia erikoisina. Ruotsissa on totuttu äärioikeiston ja äärivasemmiston välisiin väkivaltaisiinkin yhteenottoihin, mutta Kärrtorpin mielenosoitukseen osallistui pääasiassa tavallisia tukholmalaisia, ja mielenosoitus järjestettiin päiväsaikaan.

– Tietysti se oli aika poikkeuksellinen tapaus, sosiologi Vesa Puuronen toteaa.

Sanomalehti Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että mielenosoitukseen osallistui myös äärivasemmiston edustajia, ja SMR on väittänyt, että se hyökkäsi sunnuntaina näiden kimppuun.

– Ruotsissa tilanne on ollut aika kärjistynyt aktivistiryhmien välillä, ja he [SMR] näkevät sen ääriliikkeiden keskinäisenä kahinana, Puuronen arvioi.

Sunnuntaina Kärrtorpissa järjestetään uusi mielenosoitus. Se alkaa kello 12 Ruotsin aikaa, eli kello 13 Suomen aikaa. Mielenosoitukseen on Facebookissa (siirryt toiseen palveluun) ilmoittautunut yli 15 000 ihmistä.