Vähäluminen talvi on hyvä tausta luontohavainnoille

Luonto hiljenee talvella mutta ei nuku. Rauhallisessa ympäristössä kokematonkin herkistyy havainnoille. Silloin voi nähdä linnunpesän höyryävän tai pöllön talviaterialla.

luonto
PunatulkkuRaine Martikainen

Hiljainen talviympäristö on hyvä tausta luonnon tarkkailuun. Esimerkiksi värikkäät linnut erottuvat hyvin harmaata ja valkoista taustaa vasten.

- Talvella linnut ovat lystikkään näköisiä – tiaiset, tilhet ja punatulkut. Ne on helppo tunnistaa, sanoo erikoissuunnittelija Riitta Nykänen Metsähallituksen luontopalveluista.

Vähäluminen talvi ei ole ollut erityisen eduksi eikä haitaksi linnuille, sillä ne hakeutuvat suotuisille ruokailupaikoille. Siemeniä syöville käpylinnuille vähälumisuudesta voi olla hyötyäkin. Tiaiset ja hippiäiset syövät taas hyönteisiä puiden oksilta ja rungoilta.

- Jäinen hanki on poroille haitaksi, mutta linnut eivät etsi ruokaa maasta kuoputtamalla, Nykänen selventää.

Vaikka suuressa osassa Suomea on musta maa, Nykänen muistuttaa, että vaaroilla on paljon enemmän lunta.

Talitiainen puussa.
Talitiaisen on todettu olevan hyvin kekseliäs ravinnon löytämiseksi.Juha Laaksonen / Yle Kuvapalvelu

Elämän voima höyryää pakkasella

Talvella syntyy myös uutta elämää. Esimerkiksi käpylinnut pesivät keskellä talvea, koska silloin petoja on vähemmän ja syötäväksi kelpaavia käpyjen siemeniä on tarjolla. Osa käpylinnuistakin ruokkii poikasensa myös ötököillä, koska niissä on paljon ravinteikasta valkuaista.

Myyriä on paljon ja lunta vähän. Pöllöillä on mahat täynnä myyriä.

Riitta Nykänen

- Talvella syntyvät poikaset ovat tehoruokinnalla. Jotkut ovat nähneet käpylinnun pesän höyryävän pakkasella. Valtava elämänvoimahan siinä otuksessa on, kun se kahdenkymmenen asteeen pakkasessa kasvattaa alastomia poikasia, pohtii Nykänen.

Linnut piiloutuvat kieppiin ja lämmittelevät avannossa

Vähäluminen talvi vähentää lintujen mahdollisuuksia piiloutua lumikieppiin. Tavallisesti kanalinnut tekevät kiepin yösuojakseen, koska lumi eristää kylmyyttä. Nykästä liikuttaa ajatus, että pikkulintukin voi tehdä kiepin viiman suojaksi.

- Esimerkiksi varpusen kokoinen keltasirkku voi tehdä kiepin. Se on hyvin pieni kieppi. Toisaalta olen nähnyt peltopyyn kiepissä päivälläkin. Varsinkin kovalla tuiskulla ne voivat suojautua kieppiin päivällä, mutta niiden päät näkyvät. Se on hupaisan näköistä, kuvailee Nykänen.

Koskikara hakee lämpöä talvella virtaavasta vedestä.

- Oikein kovalla pakkasella koskikara viettää enemmän aikaa vedessä kuin maalla, koska vesi on lämpimämpää. Sillä on todella hyvä vedenpitävä höyhenpeite, joten nahkalle ei mene vettä, kertoo Nykänen.

Koskikara
KoskikaraPentti Kallinen / Yle

Pöllöjen joulupöytä on runsas

Hiljattain Nykänen näki, kuinka varis jahtasi pientä nisäkästä. Aluksi pieni eläin pääsi karkuun variksen nokan otteesta ja putosi maahan. Sen jälkeen varis joutui jahtaamaan saalista, kunnes lensi pois lounas nokassaan.

- Arvelen, että nisäkäs oli päästäinen, koska se oli niin pieni. En ole koskaan nähnyt variksen saalistavan pikkunisäkkäitä, Nykänen sanoo.

Tällä hetkellä lintuharrastaja voi tarkkailla viekkaiden varisten lisäksi pöllöjä. Nykänen arvioi, että pöllöillä on nyt meneillään hyvät joulujuhlat, koska myyriä on paljon.

- Myyriä on paljon ja lunta vähän. Pöllöjen mahat ovat täynnä myyriä.

Valo voi herättää linnut lauluun

Lintujen äänet ovat talvella lähinnä varoitusääniä ja parven yhteysääniä. Aurinko ja valo voivat herättää linnut laulamaan enemmän myös synkimmän talven aikaan.

- Kerran joulun välipäivinä tuli aurinkoinen föhn-tuuli. Oli plusasteita ja aurinkoa. Kuulin, kun talitiainen veteli hartaasti titityytä. Valo herätteli sen laulamaan.

Leuto talvi on ei ole purrut pakkasella lintuja, mutta Nykänen ihmettelee silti, kuinka eläimet pärjäävät.

- Kyllähän eläimet ovat ihmeellisiä. Sen takia riekollakin on karvaiset varpaat, että sen jalat pysyvät edes jollakin tapaa rohtumatta hangella juostessa.