Hyppää sisältöön

Keliakia lisääntyy - rokote vielä kymmenien vuosien päässä

Keliakia lisääntyy suomalaisten keskuudessa. Osan sairauksista selittää kehittynyt diagnostiikka, mutta tauti yleistyy myös oikeasti. Tutkijat selvittävät syitä ilmiölle ja ponnistelevat, jotta tulevaisuuden keliaakikko voisi syödä samaa ruokaa kuin muutkin. Rokote keliakiaan on silti vielä kymmenien vuosien päässä.

Kuva: Mari Latva-Karjanmaa / Yle

Yhä useampi suomalainen sairastaa keliakiaa. Aikuisista suomalaisista sairastuneita on 2 prosenttia, mutta ikäihmisistä jo 2,7 prosenttia.

– Eli ei missään tapauksessa vähän, napauttaa keliakiatutkija, professori Katri Kaukinen.

Keliakiaa lisää se, että taudin diagnostiikka on kehittynyt. Silti sairaus yleistyy myös muista syistä, joille ei ole löytnyt varmaa selitystä.

– Ehkä tämän länsimaisen hyvän hintana on, että autioimmuunisairaudet lisääntyvät, tutkija arvelee.

Keliakia kuuluu samojen sairauksien ryhmään kuin esimerkiksi allergiat ja tyypin 1 diabetes. Myös nämä sairaudet lisääntyvät länsimaissa jatkuvasti.

Aikaisemmin luultiin, että keliakia on pelkkä lastentauti. Myöhemmin on opittu, että tauti voi puhjeta missä iässä hyvänsä.

– Suurin osa diagnooseista tehdään aikuisiällä, ja vanhimmat diagnoosin saaneista voivat olla yli 80-vuotiaita, professori Kaukinen kertoo.

Tällaiisssa tapauksissa tauti ei ole ollut potilaalla koko ikää, vaan se vain puhkeaa myöhemmin elämässä.

– Emme tiedä, miksi joku pystyy syömään 70 vuotta vehnägluteenia, mutta sitten kun hän täyttää 80, tapahtuu jotain, Kaukinen pohtii.

Elinikäinen ruokavaliohoito

Keliaakikko ei voi syödä vehnän, ohran tai rukiin gluteenia, vaan viljat on korvattava esimerkiksi gluteenittomilla maissi-, peruna- tai riisijauhoilla. Mikäli näin ei tee, seurauksena on yleisimmin vatsavaivoja, ripulia ja laihtumista.

Oireiden kirjo on kuitenkin niin suuri, ettei tauti ole aina helposti löydettävissä.

– Se voi olla myös pientä vatsan nipistelyä, vähän närästää, vähän korventaa. Voi olla myös, että ei ole minkäänlaisia vatsavaivoja, vaan on aina huono veri tai tulee nivelsärkyä, neurologisia oireita, jopa lisääntymisterveyteen liittyvistä asioista. Tai luusto on huonossa kunnossa ja suussa aftoja, Kaukinen listaa.

Lääkitystä sairauteen ei ole. Ainoana hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

– Todella monet keliaakikot Suomessa ja muualla toivovat kahta asiaa: ensimmäinen on se, että ei tarvitse sitä putkea niellä ja toinen se, että voisiko olla joku toinen hoito kuin elinikäinen gluteeniton ruokavaliohoito, joka on ehdoton, tiukka ja vaativa. Molemmat toiveet ovat todella ymmärrettäviä, Kaukinen toteaa.

Entsyymiä tai parantava pistos

Tällä hetkellä tutkijat ponnistelevat, että tulevaisuudessa voisi olla toisin. Tavoitteena on joko pilleri tai rokote. Kokeiluja on ollut myös viljojen gluteenia pilkkovasta entsyymistä:

– On ollut tällaisia, että samalla kuin syödään pullaa, syödään entsyymivalmistetta, joka pilkkoo gluteenin vaarattomaksi. Ensimmäiset työt lupailevat jo, mutta sitä pitää vielä hioa, Kaukinen kertoo.

Samalla kuin syödään pullaa, syödään entsyymivalmistetta, joka pilkkoo gluteenin vaarattomaksi. Ensimmäiset työt lupailevat jo, mutta sitä pitää vielä hioa.

Professori Katri Kaukinen

– Hienointahan tietysti olisi, että tauti ei edes tulisi eli voitaisiin kehittää rokote. Silloin keliakia ei puhkeaisi keliaakikon riskiryhmissä, vaan rokote voitaisiin antaa keliaakikon lähisuvulle jo nuoruudessa.

Parhaassa tapauksessa rokote voitaisin antaa myös jo keliakiaa sairastavalle.

– Hänet voitaisiin rokottaa, ja taas hän sietäisi gluteenia seuraavat 50 vuotta, Katri Kaukinen haaveilee.

Tämänkaltaiset tutkimusvoitot ovat Kaukisen arvion mukaan kuitenkin vielä kymmenien vuosien työn päässä.

Letkun nieleminen pelottaa

Nykyisin sairaus voidaan varmuudella todeta vain ohutsuolesta otetusta näytteestä eli diagnoosi vaatii suolen tähystämisen.

Letkun nielemisen pelossa osa sinnittelee ja siirtää tutkimuksiin hakeutumista.

– En voi millään tavalla sanoa, että tutkimus olisi miellyttävä. Ei se kauaa kestä ja se on täsmätutkimus - ja apua on saatavissa. Mutta olen monen potilaan kanssa keskustellut, että he ovat viivästyttäneet avun hakemista, Kaukinen summaa.

Hänen mukaansa skopiapelkoon saa kuitenkin tarvittaessa lääkkeellistä apua.

– Mutta toivottavasti tulevaisuudessa olisi pelkkä verikoe. Ja se jo lupailee tämmöistä, Kaukinen sanoo.

Toistaiseksi diagnostisten kriteerien muuttaminen on kuitenkin vielä tiukassa. Vaihdos ei ole kiinni vain suomalaisista tutkijoista, vaan myös kansainvälisestä hyväksynnästä.

Siksi esimerkiksi Kela myöntää vielä nykyisin rahallisen korvauksen keliaakikoille vain tähystystutkimuksen perusteella.

Tarkennettu 7.1.2014 klo 12.35: Poistettu jutusta epätarkka termi "kotimaiset viljat". Viljan kasvupaikalla ei ole väliä. Keliaakikko ei voi syödä mitään vehnää, ei myöskään italialaista durumvehnää. Sitä vastoin hän voi nauttia esim. kotimaista tattaria.

.
.