"Sananvapaus kuuluu myös tyhmille"

Pyysimme yleisöä tutustumaan tuomioihin, jotka on annettu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tällä vuosituhannella. Pyyntöön ei juuri vastattu, mutta yksi esiinnoussut viesti on tämä: tyhmiä saa puhua, ja siitä saa sakottaa. Ja aina on niitä, jotka sallisivat raaemmankin kielenkäytön ilman seuraamuksia.

Kotimaa
Rasismin vastaisen mielenosoituksen osallistujia.
Helsingissä järjestettiin rasismin vastainen mielenosoitus joulukuussa 2013.Yle

– Sananvapaus kuuluu myös tyhmille, huonosti artikuloiville, ja suorapuheisille ihmisille. Väärä mielipide – mikä se sitten itse kunkin mielestä onkaan – ei katoa sillä että se kielletään.

Näin kommentoi nimimerkki Maisteri VihannesYlen artikkelia, jossa käytiin läpi tällä vuosituhannella annetut lainvoimaiset tuomiot kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Vihannes tuli kiteyttäneeksi monellakin tavalla aiheesta käydyn keskustelun, mutta myös sen, miten paljon kommentit koskivat itse lakipykälän mielekkyyttä tai toimivuutta. Mitä Suora Linja varsinaisesti pyysi, oli tutustuminen pariinkymmeneen lainvoimaiseen tuomioon, jotka esiteltiin lyhyesti artikkelissa. Pyysimme arvioimaan tuomioiden pohjalta, tukahdutetaanko rikoslailla sananvapautta vai rasismia. Tiivistyksessä oli esitelty tuomioon johtanut teko tai lausunto, saatu tuomio ja joissain tapauksessa mainittiin myös joitain perusteluita. Tässä yksi esimerkki:

Mies väitti keskustelupalstalla maahanmuuton rapauttavan suomalaista yhteiskuntaa
Hovioikeus 2009, 30 päiväsakkoa (1560 euroa).

Syyttäjän mukaan syytetty väitti julkisella foorumilla, että tietty kansanryhmä tekee ruumiskasoja kaikesta mihin koskee, sen edustajilla on muita alhaisempi älykkyysosamäärä ja kansanryhmän maahanmuutto "rapauttaa rodun, kulttuurin, lain ja järjestyksen".

Syytetyn mukaan kirjoitusten merkitys muuttui, kun ne nostettiin pois asiayhteydestään.

Käräjäoikeus jätti rangaitsematta, koska piti rikosta vähäisenä. Hovioikeus tuomitsi syytetyn sakkorangaistukseen.

Sakot tulevat aiheesta

Tapausesimerkit eivät kuitenkaan juuri olleet kommentoinnin pohjana. Vain muutama keskustelija antoi kommenttinsa pohjalta olettaa, että mielipide perustui esimerkkeihin. Näin kirjoittaa nimimerkki Sarkastikko:

– Mielestäni pykälä on tarpeellinen - useimmat näistä teksteistä ovat sitä luokkaa että niistä on julkinen paheksunta esitettäväkin. Sakkorangaistus on asiassa hyvä.

Sarkastikko olisi sen sijaan jättänyt tuomitsematta tapauksessa, jossa poliitikon katsottiin loukanneen sarkastisella blogikirjoituksella etnistä ryhmää.

– "Sarkasmi"-tuomiossa olen kyllä samaa mieltä alempien tuomioistuinten kanssa ja KKOn kanssa eri mieltä: se ei ylitä mielestäni rajoja eikä varsinkaan kun on selvästi tulkittavissa sarkasmiksi.

Jotkut kummeksuivat myös hovioikeuden päätöstä määrätä 50 päiväsakkoa siitä, että henkilö oli kutsunut nimettyjä etnisiä ryhmiä roskaväeksi.

*Amurin Rypläke *puolestaan pitää lukemansa perusteella tuomioita lainmukaisina, sillä ”tällainen laki perustuu tietysti paitsi moraaliin niin mm. Suomen ratifioimiin kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomen perustuslakiin.”

Myös** Knud** piti sakottamista oikeana ja sanoi uskovansa ”sakkojen opettavaan voimaan niin kuin ne tarkoitettu onkin”.

Epäselvä laki

Lakipykälän selvyys tai kuten alussa mainittiin, tarpeellisuus, saivat osakseen paljon huomiota. Joidenkin mielestä tulisi kriminalisoida vain lainvastaiseen toimintaan kehottaminen tai yllyttäminen, ei karkeankaan mielipiteen ilmaisu.

– Kyllähän noista kirjoituksista aika moni, ellei kaikkikin, on aika typerä. Monet aika selvästi "toimintaan kiihottaviakin". Vähän kyllä epäilen, miten tarpeellista on käyttää oikeuslaitoksen resursseja typerien kirjoitusten arviointiin ja niiden tekijöiden sakottamiseen. Silloin jos kehotetaan laittomaan toimintaan, asia on paljon selvempi, kommentoi MasaE.

Nimimerkki Kiihottuja on samoilla linjoilla.

–Kysymys lähinnä kuuluu onko ketään tässä maassa oikeasti tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, vai ainoastaan tyhmistä mielipiteistä, humoristisista heitoista ja nettikeskutelulle tyypillisestä liioittelusta ja mesoamisesta.

Kiihottuja tukevoittaa mielipidettään lainaamalla ensin pätkää edellä mainitusta "roskaväki-tuomiosta" ja toteamalla, miten sen kaltaiseen tekstiin hieman varioituna törmää jatkuvasti:

–"...voin sanoa suoraan, että en pidä [etninen ryhmä], [toinen etninen ryhmä], tai muusta roskaväestä paskan vertaa." Lakipykälän kun lukee, noihin hakasulkeisiin voi laittaa melkein mitä tahansa. Esimerkiksi pedofiilit (seksuaalinen suuntautuminen), kansallissosialistit (vakaumus) ja narkomaanit (sairaus; muu rinnastettava peruste) ovat sellaisia ryhmiä, joita vastaan "kiihotetaan" aika usein.

Lakipykälää pidetään osin myös holhoavana.

– Onko tosiaan niin, että lainsäätäjä olettaa ihmisten olevan vailla omaa ajattelu- ja harkintakykyä? Pitääkö meitä suojella kanssakansalaisten mielipiteiltä, että emme vain omaksu kritiikittä heidän arvomaailmaansa, vaan siirrämme kärkkäimmät mielipiteet suoraan omaan arvomaailmaamme? kirjoittaa Tosiaanko?

Nimimerkki** Älykäs Älyää Asiat Silti** peräänkuulutti, että Suomessa tulisikin tottua kovempaan kielenkäyttöön. Jotkut kommentoijat pitivät Suomea tiukkapipoisena esimerkiksi Tanskaan tai Australiaan verrattuna, ja Juri kehui Australian olevan poistamassa kansanryhmää loukkaavan viestin tulkitsemisen kiihotukseksi.

Tällaisiin mielipiteisiin tuli myös vastakkaisia näkemyksiä.

– On se hassua kun vielä 2013 kuvitellaan että internet on jokin yleinen "vapaa" foorumi ja kaikkialla pitäisi saada käyttäytyä huonosti. Kaikki nettisivustot kuuluvat aina jollekin ylläpitävälle taholle, ihmetteli Simple as that.

Myös Suomen Mies kysyy:

– Totta kai kyseinen laki tukahduttaa ryhmävihaa lietsovaa keskustelua/julistusta ja tukee siinä sivussa yhteiskuntarauhaa, eikö se ole lain tarkoituskin?

Yleä syytetään sensuurista

Kovaan kielenkäyttöön on jo saanut tottua myös verkkokeskustelun moderoijana, toim. huom. Tämän keskustelun yhteydessä tuli paljon myös Yleä kohtaan suunnattua kritiikkiä, kuten esimerkiksi *Nepalisti *tässä hyväksytyksi tulleessa kommentissaan kirjoittaa:

– Ylen tehtävänä on monikulttuurisuuden edistäminen. Yle on lähtökohtaisesti niiden ihmisten äänitorvi, jotka huutavat rasismia kaikkeen kritiikkiin turvapaikkashoppailua ja muslimikulttuurivyörytystä kohtaan.

On totta, että laissa Yleisradio Oy:stä, joka siis ohjaa Ylen toimintaa, todetaan pykälässä 7, kohdassa 5: Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti… 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille.

Yhtä lailla on kuitenkin samaisen pykälän kohdassa 1 määritelty ohjelmatoiminnan tukevan kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Mm. nämä ohjeet ovat mielessä myös moderoidessa, ja teemme parhaamme niitä noudattaaksemme.

Joidenkin tarkemmin näkökulmattujen keskustelujen moderoinnissa näiden lisäksi tärkeä ohjenuora on pitää keskustelua tiukemmin aiheessa pysyvänä, jolloin karsituksi tulee isokin joukko mielipiteitä, tässä tapauksessa useita kymmeniä. Niiden vika on yleensä se, että ne eivät liity tarpeeksi tai yhtään pyydettyyn näkökulmaan, eivätkä ne siten tee keskustelusta mielekästä seurattavaa saati vie sitä eteenpäin. Tässä pari esimerkkiä kommenteista, joita ei julkaistu keskustelussa:

– Kylläpä elämä menee tällä menolla aika vaikeaksi mielipiteen ja vihapuheen luokittelun sektorilla. Ehkäpä kohta vihapuheeksi tai rasismiksi luokitellaan ihmisen ruumiinrakenteen, pituuden tai hiustenvärin kuvaaminen tai vaatetuksen arviointi. Saamme olla tarkkana, jos käytämme esimerkiksi reilusti ylipainoisesta henkilöstä ihmisen ruumiinrakennetta kuvaavaa adjektiivia lihava, paksu, pönäkkä tai Läski. (nimimerkki Vaikeaksi menee)

– Kommentoin paikallislehden asenteellisuudesta ja halusin sanoa, että Suomessa ei ole koskaan ollut yhtenäistä linjausta asioiden uutisoimisessa vaan kuppikunnat ja pienet päättäjistä koostuvat ryhmät saavat muokata esityksiään. Yhden päätoimittajan poliittinen vakaumus tulee silloin esille ja vaikuttaa uutisointiin. Kommenttiani ei julkaistu. Paikallislehti sensuroi tehokkaasti uutisia, joissa käsiteltäisi maahanmuuttajia. Sen sijaan se esittelee yksityiskohtaisesti natiivien edesottamuksia. (nimimerkki Paikallinen media)

Lisäksi julkaisematta jää aina kommentteja, joissa ei noudateta keskustelun muita pelisääntöjä.

Useampi toimittaja osallistui tämän keskustelun moderointiin ja yritti pitää sitä rajattuna mielipiteisiin, jotka pohjautuisivat annettuihin tuomioihin. Näin keskustelu pysyisi jotakuinkin kasassa ja tarjoaisi mahdollisesti uusia, hyvin perusteltuja näkökulmia siihen, miten lakia kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on käytännössä sovellettu. Kuten sanottu, yritys pitkälti epäonnistui. Moderoinnin pyrkimyksen ja tärkeyden kiteytti kuitenkin onnistuneesti nimimerkki Kirosanoja tai ei.

–Erinäisten sanojen tai viittausten käyttö ei ehkä suoraan aiheuta sensurointia. Yleensä vain on niin, että tietyt ilmaisut sattuvat liittyvmään aggressiivisiin ja sisällöttömiin viesteihin, jolloin niiden julkaisulla olisi ainoastaan mieliä pahoittava eikä uusia näkökulmia tuova vaikutus. Keskustelujen laatu putoaa näiden viestien aiheuttaman suuttumuksen seurauksena usein myös muilla, joten julkaisematta jättäminen voi monesti olla aiheen käsittelyn kannalta välttämätöntä. Netissä laadukas keskustelu yleensä vaatii sopivasti sensurointia ja jos linja saadaan selkeäksi ja loogiseksi (mitä se ei valitettavasti joka sivustolla ole), keskustelijat myös oppivat sopeutumaan siihen ja saavat myös kriittiset mielipiteensä läpi.

Mikäli haluat vielä kommentoida alkuperäistä artikkelia, se onnistuu tästä. Toivomme kuitenkin edelleen, että kommentit liittyvät artikkelissa esiteltyihin tuomioihin ja pelkästään niihin: arvioi niiden valossa, tukahdutetaanko rikoslailla sananvapautta vai rasismia?