Vihreät nuoret ja Vasemmistonuoret: Presidentin virka joutaisi romukoppaan

Vihreiden ja vasemmistoliiton nuorisojärjestöt luopuisivat presidentti-instituutiosta epädemokraattisena ja kalliina. Kuusi järjestöä kahdeksasta kuitenkin puolustaa viran säilyttämistä. Perussuomalaiset Nuoret lisäisi presidentin valtaoikeuksia nykyisestä.

politiikka
YLE

Vasemmistonuoret kohautti itsenäisyyspäivän jälkimainingeissa vaatimalla presidentti-instituution lakkauttamista. Järjestö perustelee vaatimusta muun muassa presidentin virasta syntyvillä kuluilla: esimerkiksi vuoden 2014 noin 37,7 miljoonan euron kuluilla kattaisi puuttuvan osan lastensairaalan rakentamiskustannuksista.

Aikaisemmin presidentistä luopumista on vaatinut myös Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg.

Yle Uutisten kyselyssä lakkauttaminen saa kannatusta myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitolta ViNOlta.

– Presidentti-instituutiosta puuttuu avoimuus. Se on epädemokraattinen, kallis ja meidän mielestä vanhentunut, toinen ViNOn puheenjohtajista, Maria Ohisalo tykittää.

Suurin ongelma on Ohisalon mukaan läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden puute. Presidenttiä on vaikea laittaa vaihtoon, vaikka häneen oltaisiin tyytymättömiä.

– Presidentti on kuitenkin poliitikko, siinä missä ministerit ja kansanedustajatkin. Presidentti voi kiertää maailmalla ja tavata valtionpäämiehiä ja -naisia, mutta lopulta hän voi olla jopa eri mieltä kuin eduskunta tai hallitus. Kukaan ei välttämättä tiedä, mitä näissä kahdenkeskisissä neuvotteluissa tapahtuu.

Presidentin tehtävät ViNO jakaisi pääministerille ja muille relevanteille ministereille.

Arvojohtaja ja Suomi-brändin edistäjä

Kahdeksasta nuorisojärjestöstä kuusi asettuu presidentin puolelle. Järjestöt pitävät merkittävänä muun muassa presidentin roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikan johdossa sekä edustustehtäviä maailmalla.

– Presidentti toimii eräänlaisena Suomi-brändin lähettiläänä sekä yhteyshenkilönä muiden valtioiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, RKP:n nuorisojärjestön Svensk Ungdomin istuva puheenjohtaja Niklas Mannfolk kuvailee.

– Maailmalla edustamisessa on hyvä, jos tasavallalla on selkeä päämies tai -nainen vertaisiaan kohtaamassa, toteaa myös Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen.

Myös kansan arvojohtajana toimiminen ja poliittinen traditio nähdään syiksi säilyttää presidentin virka.

Presidentti kuvastaa parhaiten kansan arvomaailmaa.

Susanna Koski, puheenjohtaja, Kokoomusnuoret

– Olisi sivistymätöntä nähdä presidentillä vain instrumentaalinen arvo ja merkitys. Presidentti on vahva osa Suomen poliittista traditiota. Presidentti-instituutio vastaa kansan vahvan johtajan kaipuuseen, Kristillisdemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Lauri Kangasniemi perustelee.

Vasemmistonuoret ja ViNO pitävät arvojohtajuutta ongelmallisena.

– Moniarvoinen demokratia ei tarvitse yhtä johtajaa, eikä siihen kuulu ajatus yhdestä moraalisesti oikeasta mielipiteestä, Vasemmistonuorten kannanotossa todetaan.

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski ei niele kritiikkiä.

– Onhan presidenttiä äänestäneillä ihmisilläkin arvot. Kun presidentti valitaan suoralla kansanäänestyksellä, niin presidentti kuvastaa parhaiten myös kansan arvomaailmaa, Koski puolustaa.

Liikaa vai liian vähän toimivaltaa?

Valtionpäämiehen nykyiseen toimivaltaan presidenttiä puolustavat järjestöt ovat pääasiassa tyytyväisiä. Presidentin koetaan tasapainottavan valtajännitteitä eduskunnan ja hallituksen välillä.

– Kekkosen ajan presidenttikeskeistä parlamentarismia tuskin kukaan haikailee. Nykymalli lienee paras mahdollinen, sanoo esimerkiksi Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen.

Presidentin rooli on tällä hetkellä vain muodollinen – Suomi ei tarvitse maskottia.

Simon Elo, puheenjohtaja, Perussuomalaiset Nuoret

Perussuomalaiset Nuoret vaatii kuitenkin presidentin valtaoikeuksien lisäämistä peruuttamalla jo tehtyjä heikennyksiä.

– Presidentin rooli on tällä hetkellä vain muodollinen. Suomi ei tarvitse maskottia, järjestön puheenjohtaja Simon Elo perustelee.

Svensk Ungdom sen sijaan riisuisi presidentiltä tehtäviä entisestään.

– Esimerkiksi elinkautisvankien armahtaminen ei järjestömme mielestä kuuluisi olla presidentin päätettävissä, Mannfolk sanoo.