Juha Siltasen poltergeist-näytelmä haastaa lavastajan

Kun esineiden pitää nousta itsekseen ilmaan näyttämöllä, on teatterilavastajan innovoitava jotain erikoista. Suomen kuuluisin poltergeist-ilmiö avautuu katsojien eteen tammikuussa Ylivieskassa. Ohjaaja Saana Finnilä toivoo, että Juha Siltasen haasteellisen tekstin lisäksi yleisöllä on lavalla mielenkiintoista nähtävääkin.

Kotimaa
Kuvassa nainen istuu tuvan penkillä
Marko Virkkula

Harrastajateatteri YTY on tarttunut Juha Siltasen näytelmään, jossa kuvataan Ylöjärvellä oikeasti dokumentoituja poltergeist-tapauksia Martinin perheen talossa vuonna 1885.

15-henkinen porukka on tarttunut monella tapaa isoon haasteeseen, kertoo ohjaaja Saana Finnilä.

– Siltasen teksti ei ole kevyttä, vaan monitasoista. Olemme joutuneet monesti miettimään, mistä tekstissä oikeasti on kyse. Näytelmä on myös pitkä, väliaikoineen kolmisen tuntia. Lisäksi näyttelijöillä on esitettävänään useita rooleja, jotka eroavat suuresti toisistaan tyylillisesti. Heillä on paljon muistamista.

Esineet liikkuivat itsestään. Pöydälle asetetut tulitikkulaatikot, tuopit ja kynttilänjalat liukuivat pitkin pöytää ja putosivat lattialle. Lukittu ovi avautui itsestään kolme kertaa.

Ohjaaja iloitsee, että Ylivieskassa on tällaisia harrastajia, joktka haluavat oppia uutta ja ottaa riskejä. Vaativasta tekstistä on tekijöiden mukaan saatu aikaan jännittävä ja selittämättömiä ilmiöitä sisältävä näytelmä, joka saa katsojan sekä ihmettymään että nauramaan.

Kun esineet lentävät

Ja sitten siihen teknisesti mielenkiintoiseen kysymykseen eli miten poltergeist-ilmiö esittäytyy teatterinäyttämöllä. Onko esineet saatu liikkumaan itsekseen Saana Finnilä?

– Kyllä me olemme saaneet ne liikkumaan, naurahtaa ohjaaja, mutta tunnustaa, ettei kuitenkaan ajatuksen voimalla.

– Meillä on äärimmäisen kekseliäs työryhmä ollut sitä puolta tekemässä ja hauskaa on ollut! Keinot ovat moninaiset. Niitä ei tokikaan voi etukäteen paljastaa, koska se vie nautinnon katsojalta, jos tietää tarkalleen, miten homma toimii, paljastaa Finnilä.

Jalkineet liikkuivat lattialla peräkkäin. Kerran kaksi leipävarrasta löivät toisiaan vasten.

Kaikenlaista on siis kokeiltu, jotta poltergeist nähdään näyttämöllä. Ihan ilman siimoja ei ole pärjätty sentään. Teatteriryhmän tekniset osaajat ovat olleet koetuksella, kun he ovat miettineet, miten puukiulun saa nousemaan ilmaan. Saana Finnilä suostuu kertomaan, että tavallinen normipuukiulu ei toimi.

Emma ja pirut näytelmällä on 12-vuoden alaikäraja. Pitkä ja monitasoinen näytelmä ei ehkä uppoaisi pieneen lapseen, arvelee Finnilä. Vaikka aiheena jännittävä poltergeist-ilmiö, keskiöön nousevat ihmiset, joiden välisistä suhteista paljastuu ihmisten pahuus toisiaan kohtaan.

Poltergeist harvoin lavalla

Teatterit ovat tarttuneet Juha Siltasen näytelmään vain kerran aikaisemmin. Teatteri Takomo esitti vuonna 2002 näytelmän Emma ja pirut eli tarina hämmästyttävistä ilmiöistä Ylöjärvellä vuonna 1885.

Kerran puukko teki ilmassa kierroksia todistajan pään ympärillä. Muitakin esineitä lensi todistajia kohti ja putosi heidän jalkoihinsa.

Miksi pieni YTY-teatteri lähti tähän urakkaan ohjaaja Saana Finnilä?

– Se lähti teatterin toivomuksesta, että tehtäisiin jotain poikkeavaa ja kauhunäytelmää. Kun ruvettiin miettimään, tämä käsikirjoitus pomppasi esiin, vaikka ei se ihan kauhunäytelmä olekaan. Se jotenkin sillä lailla iski porukkaan. Siihen sitten päädyttiin.

Finnilä ei osaa arvioida, miksi näytelmää on esitetty niin harvoin. Syynä on ehkä näytelmän tekninen haastavuus.

YTY-teatteri esittää näytelmää tammikuussa 2014 vain 10 kertaa. Teatteritilaan mahtuu vain 100 katsojaa, joten liput kannattaa ehkä varata etukäteen, vinkkaa ohjaaja.

Sisennetyt tekstit ovat otteita sivulta http://fi.paranormaali.wikia.com/wiki/Martinin_pirut.