Metla hakee suojaa Punahilkalle – uskoo koristekuusen kaupalliseen potentiaaliin

Kasvilajikkeisiin sovellettavan tekijänoikeussuojan haltija voi päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä. Metsäntutkimuslaitos hakee ensimmäistä kertaa suojaa omalle risteytykselleen.

Tuulenpesäkuusen ja purppurakuusen risteytys, eli punahilkka. Kuva: Teijo Nikkanen

Metsäntutkimuslaitos hakee EU:n laajuisia kasvinjalostajanoikeuksia tuulenpesäkuusen ja purppurakuusen risteymälle. Kuusen lajikenimeksi on ehdotettu Punahilkkaa.

Metla ei ole aikaisemmin hakenut kasvinjalostajanoikeuksia eli kasvilajikkeisiin sovellettavaa patentin kaltaista tekijänoikeussuojaa. Oikeudet antavat niiden haltijalle mahdollisuuden päättää lajikkeen kaupallisesta käytöstä.

– Jos lajista tulisi kaupallinen tuote, pystyttäisiin valvomaan sen levittämistä ja pitämään taloudelliset hyödyt itsellä, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, Metlan vanhempi tutkija Teijo Nikkanen.

Punahilkka on Metlan tekemä risteytys, jonka siemen syntyi jo vuonna 1989. Risteytyksessä syntyneitä "purppuratuulenpesiä" voidaan monistaa kasvullisesti esimerkiksi varttamalla, jolloin ominaisuudet saadaan siirtymään lisättyihin taimiin muuttumattomina.

Punahilkka on nimetty ulkomuotonsa perusteella. Sen neulaset loistavat punaisina muutaman päivän ajan kasvuun lähdön aikaan alkukesällä ja lajin kasvutapa on tiheän kartiomainen.

– Se voisi olla hyvinkin haluttu koristepuu, myös Suomen rajojen ulkopuolelta, Nikkanen arvioi.

Pitkä hakuprosessi

EU:n laajuisia kasvinjalostajanoikeuksia haetaan Yhteisön kasvilajikevirastosta (CPVO). Hakuprosessi kestää kahdesta kolmeen vuotta. Kenttäkokeissa tarkastellaan, mitkä ovat lajikkeen ominaispiirteet ja miten se eroaa muista saman lajin lajikkeista.

Metla toimittaa Punahilkan testitaimet testattavaksi Saksaan tai Puolaan ensi vuonna.

– Tämä on meille aivan uusi asia. Selvitämme koko prosessia, miten se toimii, Nikkanen kertoo.

Metlan tietojen mukaan yhdelläkään kuusen lajikkeella koko Euroopassa ei ole pysyviä Yhteisön kasvinjalostajanoikeuksia. Oikeuksia on myönnetty jonkin verran muille havupuille.

Kasvinjalostajanoikeuksien hakeminen on Nikkasen mukaan yleinen käytäntö maatalouspuolella, mutta harvinaisempaa koristepuiden kohdalla. Hakuprosessi ja oikeuksien ylläpito maksavat, eli lajin on syytä olla ainutlaatuinen, jotta hakuprosessi kannattaa käynnistää.