1. yle.fi
  2. Uutiset

Ailus-kohu, Himasgate ja muut somelynkkaukset - mitä pitäisi oppia verkkokeskustelemisesta?

Vuoteen 2013 mahtuu paljon tapauksia, joille yhteistä on kulovalkean tavoin etenevä päivittely - jopa raivo - sosiaalisessa mediassa. Usein kommentointi alkaa elää omaa elämäänsä ja muuttuu kohtuuttomaksi. Mitä meidän suomalaisten pitäisi näistä tapauksista oppia? Millainen asioiden käsittely on tarpeellista ja tärkeää? Missä menevät somelynkkauksen rajat?

Kotimaan uutiset
Sosiaalinen media.
Sari Toivonen / Yle

Ailus-kohu, Himasgate, Heidi Hautalan ero, itsenäisyyspäivänä presidentin juhlavastaanotolla haastateltu nuorimies Silver Gyninen ja monet muut yksittäistapaukset ovat nostattaneet kommenttiryöpyn sosiaalisessa mediassa, etenkin Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Yhteistä tapauksille on, että ne alkavat nopeasti ja päättyvät yhtä äkäisesti, usein jopa tunneissa tai päivissä.

Monesti hampaisiin joutuu joku yksittäinen sanominen tai teko, jota kommentoidaan lyhyesti ja sen kummempia miettimättä - sosiaaliselle medialle tyypilliseen tapaan.

Tapaukset toistavat usein samaa kaavaa. Massapäivittelyn ja -piikittelyn jälkeen joku asettuu pian kohteen puolelle: olikohan tämä sittenkään kohtuullista? Puhutaanko nyt asiasta vai henkilöstä? Ja sitten siirrytään seuraavaan kohteeseen ja kohuun.

Gate-pääte tulee Watergate-rakennuksessa Yhdysvalloissa tapahtuneesta vakoiluskandaalista, jonka seurauskena Yhdysvaltain tuolloinen presidentti Richard Nixon joutui eroamaan 1970-luvun alkupuolella.

Mitä suomalaisista somekohuista on opittavissa?

Mitä sääntöjä ja ohjeita sosiaalisessa mediassa kommentoidessa pitäisi pitää aiempaa tarkemmin mielessä?

Mihin suuntaan uskot sosiaalisen median keskustelujen vuonna 2014 kehittyvän?

Suomalaisia ei perinteisesti ole pidetty erityisen keskustelevana kansana. Miten tämä näkyy sosiaalisen median keskusteluissa ja kohuissa?

Mihin hyviksi havaittuihin verkkokeskustelun käytäntöihin olet törmännyt muualla maailmassa?

Lue seuraavaksi