Pakanan "joulu" meni jo marraskuussa

Suomenuskoa tunnustava viettää joulua kuten itse parhaaksi näkee. Mutta ilman hengellistä painoarvoa. Suomenuskoisen ykkösjuhlapäivä on myöhäissyksyn kekri.

Kotimaa
Ukonkirves
Ukonkirves on yksi suomenuskoisten symboleista.YLE

Loppuvuosi on ollut merkittävää aikaa suomenuskoa tunnustavalle Oskari Ratiselle. Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi suomenuskoisen Karhun Kansan uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 17. joulukuuta.

Näin Karhun Kansasta tuli maailman ensimmäinen suomenuskoa tunnustava uskonnollinen yhdyskunta.

- Minulle tämä merkitsee uuden ajan alkua, satoja vuosia kestäneen pimeyden jälkeen, Karhun Kansan hallituksen puheenjohtajana toimiva Ratinen muotoilee.

"Pimeydellä" Ratinen viittaa vainoon, pakkokasteisiin ja jopa teloituksiin joista suomenuskoiset kärsivät kristillisen uskonpuhdistuksen aikana.

- Koen tämän suurena tunnustuksena myös Suomen valtiolta. Nyt on vihdoinkin palattu siihen tilanteeseen, että tätä hengellistä perintöä saa harjoittaa ja sen historiallinen ja kulttuurillinen merkitys Suomelle on tunnustettu.

Ei tarvetta käännytykseen

Reilun viikon ikäisellä Karhun Kansalla on toistaiseksi 20-30 jäsentä. Uudet jäsenet otetaan vastaan, mutta tarvetta joukon kasvattamiseen ei ole.

- Tarkoituksenamme on koota yhteen samalla lailla hengellisyyttään harjoittavat ihmiset, oli heitä 50, tai 50 tuhatta.

Ratinen muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä ja oikeaa suomenuskoa.

- Karhun Kansa ja suomenusko eivät ole sama asia. Me edustamme omaa tulkintaamme suomenuskosta.

Karhun Kansan jäseneksi hyväksytään kenet tahansa, joka harjoittaa suomenuskoa hengellisin periaattein.

- Emme esimerkiksi ota jäseneksi ateisteja, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisista perinnekulttuureista. Sitten on niitä, jotka haluavat liittyä poliittisen motiivein. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä olemme poliittisesti sitoutumaton yhdyskunta.

Joulua vietetään miten halutaan

Ratisen mukaan Karhun Kansa on myös Suomen ensimmäinen monijumaluutta tunnustava uskonnollinen yhdyskunta, mikäli Hare Krishna -liikettä ei oteta huomioon.

- Tärkein yhteydenpitokanava tuonpuoleiseen ovat oman suvun esivanhemmat. Sitten ovat lähiympäristön haltiahenget, kuten saunahaltijat ja kodin haltijat. Ja sitten ovat kosmisella tasolla toimivat jumalat. Luonnon ja ympäristön kanssa on elettävä sopusoinnussa.

Suomenuskoa tunnustava ei ymmärrettävästi piittaa joulusta, tai muistakaan kristinuskon leimaamista tapahtumista.

- Karhun Kansalle joululla ei juhlana ole minkäänlaista asemaa. Jokainen viettää joulua niin kuin parhaaksi näkee. Esimerkiksi minä vietän sitä perhepiirissä, mutta hengellistä merkitystä sillä ei ole.

Ratinen muistuttaa, että suomalaiset jouluperinteet juontavat suurelta osin kekriin, eli entisaikain sadonkorjuun juhlaan.

- Monet suomalaiset jouluperinteet palautuvat kekriin, tai germaanista perintöä olevaan yule-juhlaan, mistä joulun nimi myös tulee, hän sanoo.