Oulun Club Teatrialla vaihdetaan vuotta päättäjäisten merkeissä. Vuodesta 2005 Limingantullissa sijainneelle Teatrialle rakennetaan tulevaisuudessa uudet tilat Meri-Toppilaan, mutta sitä ennen musiikki raikaa vielä jossain muualla.
Ei täällä mitään lihakoukkuja ole oikeasti roikkunut.
Marco Järvenpää
Seuraavan Teatrian sijainti, sisustus ja osa tulevaa ohjelmaakin ovat jo tiedossa, mutta eivät julki. Promoottori Marco Järvenpää suostui kuitenkin paljastamaan muita salaisuuksia entisissä Atrian tiloissa toimineesta paikasta.
– Legendahan on, että tässä on ollut teurastamo, mutta ei täällä mitään lihakoukkuja ole oikeasti roikkunut. Tässä on ollut lihanpakkaamo, mutta ei ole haluttu sitä korjata, Järvenpää nauraa ja jatkaa, että mielikuva teurastamosta on toiminut hyvin erityisesti raskaan musiikin mekkana tunnetulla Teatrialla.
Muutakin kuin heviä
Lihanpakkaamosta tuli reilun kahdeksan vuoden aikana olennainen osa oululaista musiikkikulttuuria.
– Näin siinä pääsi käymään, Teatrian perustajiin kuuluva Järvenpää myhäilee.
Raskaan musiikin lisäksi Teatrialla on kuultu myös iskelmää ja poppia ja järjestetty messuja. Järvenpää haluaa pitää seuraavankin paikan monipuolisena kulttuurin areenana henkilökohtaisista
Scooterille piti tuoda tietynmallisia Mersuja Helsingistä.
Marco Järvenpää
mieltymyksistään huolimatta.
– Vaikka itsellä onkin lähellä sydäntä hevihommat, niin me pyritään tuomaan mahdollisimman laajaa ohjelmaa Ouluun kunnioittaen samalla omaa tyyliämme.
Veikeitä vaatimuksia
Unohtumattomimmat hetket Teatrialla ovat Järvenpäälle olleet Sentencedin jäähyväiskeikka, Slayerin nappaaminen Jalometalliin sekä Teatrian kaikkien aikojen ensimmäinen keikka.
- Twisted Sister kun nousi lauteille, niin siinä pääsi kyynel vierähtämään poskelle. Kaikki se kova työ mitä olimme porukalla tehneet.
Järvenpää korostaa, että artistit ovat nykyään pitkälti asiallisia ja ammattimaisia, mutta mieleen ovat jääneet joidenkin esiintyjien erikoiset toiveet.
– Scooterille piti tuoda tietynmallisia Mersuja Helsingistä ja jollain blackmetal-yhtyeelle piti olla pinkki kosteuspyyhe.
Järvenpää myöntää, että olo voi olla haikea kun näiden tarinoiden tyyssijan, nykyisen Teatrian, ovi menee viimeisen kerran kiinni ja yksi iso osa elämää tulee päätökseen.
– Vaimo tulee mukaan, niin eiköhän sillä löydy nenäliinoja, hän virnuilee.