Mikä jakaa kansaa? Vertaa itseäsi arvokoneessa muuhun Suomeen

Homoliitot. Kiakkovieraat. Kokoomusnuoret. Arvokysymyksistä ei ole koskaan käyty niin paljon julkista vääntöä kuin viime vuosina. Sosiaalinen media on sen mahdollistanut. Mutta onko kansa niin erimielistä kuin kohuista saattaisi päätellä? Mitkä kysymykset todella jakavat suomalaisia? Entä mitkä eivät?

Pirstoutunut Suomi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Peto vai panda?

Pirstoutunut Suomi

Yle Uutiset selvitti, miten ajankohtaiset arvokysymykset jakavat suomalaisten mielipiteet - ja missä jakolinjat kulkevat.

Ketkä ovat kanssasi eri mieltä tai samanmielisiä? Vertaa omia arvojasi muuhun Suomeen vastaamalla arvokoneen kysymyksiin.

Näet myös, mitä arvoryhmää lähinnä olet. Oletko kettu, pystykorva, leijona vai pandakarhu?

Vastaa kysymyksiin Katso vain tulokset

Samaa sukupuolta olevilla pareilla tulee olla oikeus avioliittoon

1/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 1
0 %
15 %
30 %
45 %
35 %
20 %
11 %
11 %
23 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Ajattelen asiaa lapsen näkökulmasta. Lapsella pitää olla oikeus äitiin ja isään. Jos homo- ja lesbopareilla on oikeus perheen ulkoiseen adoptioon, silloin en kannata avio-oikeutta.

– Olli Immonen

Tämä on yhdenvertaisuuskysymys.

– Heidi Hautala

Koen, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia, mutta kyllä homoseksuaaleilla pitää olla oikeus rakastaa toisiaan. Kyse on ihmisoikeuksista.

– Nina Mikkonen

Vaikka asia ei kosketa minua henkilökohtaisesti arjessa, silti se on minulle erittäin tärkeä yksilönvapauden kannalta.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
2.7

Homoseksuaalien avioliitto-oikeus on erikoinen kysymys suomalaisille. Niissä ryhmissä, joissa oikeutta vastustetaan, kysymystä pidetään vähämerkityksisenä. Kannattajaryhmissä asia on puolestaan hyvin tärkeä. Kysymys jakaa suomalaiset erityisesti iän mukaan. Suurin osa alle 50-vuotiaista kannattaa avio-oikeutta kaikille seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Kun siirrytään yli 65-vuotiaiden ryhmään, enemmistö, 57 prosenttia, vastustaa oikeutta. Kiinnostava yksityiskohta on, että oikeutta kannatetaan kaikkein eniten kaikkein pienituloisimpien ja kaikkein rikkaimpien joukossa.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
40 %
Miehet
29 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
48 %
30 001–100 000
27 %
alle 30 001
24 %
Ikä
15–24
48 %
25–34
42 %
35–49
43 %
50–64
28 %
yli 65
14 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
20 %
Miehet
21 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
17 %
30 001–100 000
21 %
alle 30 001
24 %
Ikä
15–24
17 %
25–34
19 %
35–49
19 %
50–64
25 %
yli 65
20 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
11 %
Miehet
11 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
8 %
30 001–100 000
14 %
alle 30 001
13 %
Ikä
15–24
16 %
25–34
10 %
35–49
11 %
50–64
10 %
yli 65
8 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
10 %
Miehet
12 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
10 %
30 001–100 000
8 %
alle 30 001
15 %
Ikä
15–24
9 %
25–34
12 %
35–49
9 %
50–64
12 %
yli 65
15 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
20 %
Miehet
26 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
17 %
30 001–100 000
30 %
alle 30 001
25 %
Ikä
15–24
10 %
25–34
18 %
35–49
18 %
50–64
25 %
yli 65
42 %

Ruotsin kielen erityisasema Suomen toisena virallisena kielenä pitää purkaa

2/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 2
0 %
15 %
30 %
45 %
16 %
18 %
17 %
22 %
27 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

En näe enää mitään perusteita pakkoruotsille tai Suomen kaksikielisyydelle. Suomenruotsalaiset osaavat puhua suomea ja ymmärtävät suomea.

– Olli Immonen

Ruotsi ja Suomi ovat kansalliskieliä enkä ole tästä valmis tinkimään.

– Heidi Hautala

Kyllä se voitaisiin minusta ihan hyvin purkaa. Kyllä täytyy luottaa siihen, että ihmiset osaavat itse valita, mikä heille on tärkeää. Kielitaidosta on aina hyötyä.

– Nina Mikkonen

Ruotsin kielen pitää olla Suomen virallinen kieli siinä missä suomen kielenkin. Kantani pakkoruotsiin on erilainen: pakkoruotsi ei näytä toimivan, joten systeemi on muutettava.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
2.85

Pakkoruotsista on kiivailtu pitkään. Ruotsin kielen asema on suomalaisille myös tämän tutkimuksen perusteella jossain määrin tärkeä asia. Kolmannes haluaisi purkaa kielen aseman toisena virallisena kielenä. Melko täsmälleen 50 prosenttia suomalaisista sen sijaan haluaisi säilyttää erittäin voimakkaasti tai jossain määrin nykyisen tilanteen. Tässä tutkimuksessa kysymys ruotsin kielestä oli yksi selkeimmin kansaa jakavista asioista.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
13 %
Miehet
19 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
12 %
alle 30 001
16 %
Ikä
15–24
14 %
25–34
21 %
35–49
19 %
50–64
16 %
yli 65
10 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
17 %
Miehet
18 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
21 %
alle 30 001
16 %
Ikä
15–24
13 %
25–34
22 %
35–49
20 %
50–64
17 %
yli 65
16 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
16 %
Miehet
18 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
13 %
30 001–100 000
23 %
alle 30 001
19 %
Ikä
15–24
29 %
25–34
17 %
35–49
17 %
50–64
11 %
yli 65
15 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
25 %
Miehet
20 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
19 %
30 001–100 000
26 %
alle 30 001
23 %
Ikä
15–24
17 %
25–34
24 %
35–49
23 %
50–64
22 %
yli 65
25 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
30 %
Miehet
25 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
31 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
26 %
Ikä
15–24
27 %
25–34
17 %
35–49
22 %
50–64
34 %
yli 65
34 %

Suomen sosiaalituet johtavat siihen, että liian harva ottaa vastuun omasta pärjäämisestään

3/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 3
0 %
15 %
30 %
45 %
15 %
41 %
17 %
16 %
11 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Nykyään liian moni, eritoten nuori, valitsee sen vaihtoehdon, että jää elämään tukien varassa sen sijaan, että menisi töihin.

– Olli Immonen

Kannatan nykyisen sosiaaliturvan muuntamista kansalaisen perustuloksi, sen varalle, että elämän turbulenssi vie.

– Heidi Hautala

Aina joukko, joka siipeilee. Uskon, että se on marginaalinen määrä ihmisiä. Normaalille ihmiselle on nöyryyttävää, jos ei voi elättää itseään omalla työllään.

– Nina Mikkonen

En usko vastikkeettomaan sosiaaliturvaan. Se ei tarkoita sitä, etteikö heikossa asemissa olevia pitäisi auttaa. Olen pohdiskellut esimerkiksi kansalaispalkkaa.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.47

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että sosiaalituet passivoivat ihmisiä. Mielipide voimistuu tulojen myötä. Alle 10 000 euroa vuodessa tienaavista 26 prosenttia ajattelee näin. Yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista jo 68 prosenttia tukee väitettä. Tuloista riippumatta tämä kysymys ja keskustelunaihe on suurimmalle osalle suomalaisista hyvin tärkeä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
15 %
Miehet
16 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
15 %
30 001–100 000
17 %
alle 30 001
15 %
Ikä
15–24
20 %
25–34
13 %
35–49
12 %
50–64
14 %
yli 65
20 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
42 %
Miehet
40 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
38 %
30 001–100 000
32 %
alle 30 001
48 %
Ikä
15–24
34 %
25–34
44 %
35–49
46 %
50–64
39 %
yli 65
39 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
15 %
Miehet
19 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
10 %
30 001–100 000
24 %
alle 30 001
21 %
Ikä
15–24
32 %
25–34
12 %
35–49
13 %
50–64
13 %
yli 65
19 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
16 %
Miehet
16 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
18 %
alle 30 001
12 %
Ikä
15–24
6 %
25–34
19 %
35–49
19 %
50–64
20 %
yli 65
12 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
12 %
Miehet
10 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
19 %
30 001–100 000
8 %
alle 30 001
4 %
Ikä
15–24
8 %
25–34
12 %
35–49
10 %
50–64
14 %
yli 65
10 %

Susia pitäisi voida metsästää nykyistä vapaammin

4/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 4
0 %
15 %
30 %
45 %
18 %
23 %
21 %
18 %
21 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Itärajan tuntumassa susiongelman kanssa on painittu toden teolla. Sudet ovat todella suuri ongelma siellä päin Suomea.

– Olli Immonen

Häirikkösusiin pitää löytää nopeammin ratkaisu, mutta sudet ovat uhanalaisia eläimiä, ja niillä on oma paikkansa.

– Heidi Hautala

En näe mitään syytä hysteriaan. Annetaan sudelle se arvo, mikä sudelle kuuluu. Jos omaisuutta menee mielin määrin, silloin metsästäminen on hyväksyttävää.

– Nina Mikkonen

Tärkeys
2.87

Kysymys susista on yksi eniten Suomea jakava kysymys Ylen teettämän tutkimuksen perusteella. Kansalta ei saatu selvää mielipidettä, vaan susien runsaamman metsästyksen puoltajia ja vastustajia löytyi lähes yhtä suuri määrä. Jakolinja menee hyvin selvästi ikäpolvien mukaan. 15-24-vuotiaista alle viidennes kannattaa metsästystä, yli 65-vuotiaista 53 prosenttia. Jakolinja on myös maantieteellinen: eniten kannatusta asialle löytyy Kymenlaaksosta, Karjalasta, Savosta, Pohjanmaalta, Lapista ja Keski-Suomesta, vähiten Uudeltamaalta. Nuorille ja uusimaalaisille kysymys on myös vähiten tärkeä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
17 %
Miehet
18 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
14 %
30 001–100 000
17 %
alle 30 001
21 %
Ikä
15–24
6 %
25–34
12 %
35–49
13 %
50–64
23 %
yli 65
32 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
24 %
Miehet
21 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
20 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
28 %
Ikä
15–24
13 %
25–34
19 %
35–49
27 %
50–64
27 %
yli 65
21 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
22 %
Miehet
20 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
22 %
30 001–100 000
26 %
alle 30 001
17 %
Ikä
15–24
22 %
25–34
31 %
35–49
24 %
50–64
15 %
yli 65
16 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
15 %
Miehet
21 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
17 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
19 %
Ikä
15–24
26 %
25–34
21 %
35–49
18 %
50–64
15 %
yli 65
14 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
22 %
Miehet
20 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
27 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
15 %
Ikä
15–24
34 %
25–34
17 %
35–49
19 %
50–64
21 %
yli 65
17 %

Sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi yksityistää nopeammin

5/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 5
0 %
15 %
30 %
45 %
5 %
13 %
17 %
27 %
38 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

En näe, että yksityistäminen on itseisarvo, vaikka vapaan markkinatalouden kannattaja olenkin.

– Olli Immonen

On iso ero sillä, kuka maksaa ja kuka tuottaa. Yksityinen tuottaja voi olla hyvä vaihtoehto. Rahoitusvastuun pitää olla pääsääntöisesti julkisella sektorilla.

– Heidi Hautala

Paranisiko mikään jos kohta huononisikaan. Kaikkein tärkeintä on, että tehdään jotain sellaista, joka ihan oikeasti helpottaa ihmisten arkea.

– Nina Mikkonen

Kun minulla on oikeus ostaa parempi taulutelevisio, minulla pitäisi olla oikeus hankkia parempia terveyspalveluita.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.2

Selvä enemmistö ei halua lisää yksityisiä terveyspalveluita. Yli 70 000 euroa vuodessa tienaavienkin joukossa ajatus saa kannatusta vain joka viidenneltä. Kielteinen tai myönteinen vastaus väitteeseen ei riipu oikeastaan edes iästä, mutta kaikkein nuorimpien 15-24-vuotiaiden keskuudessa vaihtoehto “ei samaa eikä eri mieltä” sai noin kolmannekselta kannatusta. Noin puolet kansasta pitää kysymystä erittäin tai melko tärkeänä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
7 %
Miehet
4 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
5 %
30 001–100 000
5 %
alle 30 001
5 %
Ikä
15–24
9 %
25–34
4 %
35–49
3 %
50–64
5 %
yli 65
7 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
11 %
Miehet
15 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
14 %
30 001–100 000
14 %
alle 30 001
12 %
Ikä
15–24
17 %
25–34
13 %
35–49
16 %
50–64
10 %
yli 65
9 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
17 %
Miehet
17 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
14 %
30 001–100 000
13 %
alle 30 001
22 %
Ikä
15–24
29 %
25–34
14 %
35–49
16 %
50–64
14 %
yli 65
15 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
29 %
Miehet
25 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
23 %
30 001–100 000
28 %
alle 30 001
31 %
Ikä
15–24
22 %
25–34
30 %
35–49
30 %
50–64
26 %
yli 65
26 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
37 %
Miehet
39 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
44 %
30 001–100 000
39 %
alle 30 001
30 %
Ikä
15–24
23 %
25–34
39 %
35–49
35 %
50–64
44 %
yli 65
43 %

Suomen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia

6/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 6
0 %
15 %
30 %
45 %
5 %
17 %
19 %
25 %
33 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Pakolaisia tulisi auttaa pakolaisen lähtömaan lähialueilla.

– Olli Immonen

Pakolaisia voidaan ottaa lisää. Olen nähnyt, että kotouttaminen toimiessaan antaa ihmisille tunteen, että täällä he voivat elää täysipainoista elämää.

– Heidi Hautala

Jos pakolaisia otetaan, se ei mene niin, että tänne tulee vain lapsia tai salskeita nuoria miehiä. Jonkin verran pitää ottaa lisää pakolaisia, mutta ei pieni maa kykene yksin pelastamaan maailmaa.

– Nina Mikkonen

Ihmisiä, jotka ovat hädässä, pitää auttaa. Emme voi kuitenkaan ajatella, että jos pelastamme haaksirikkoutuneita merestä, kaikille pitäisi tarjota ykkösluokan hytti.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
2.92

Enemmistö suomalaisista ei halua maahamme lisää pakolaisia. Ajatuksen vastustus on melko tasaista kaikkialla Suomessa, kaikissa ikä- ja tuloryhmissä. Ainoastaan koulutus vaikuttaa hieman asenteisiin. Korkeakoulutettujen joukossa uudet pakolaiset toivotetaan tervetulleiksi kaikkein innokkaimmin, mutta tässäkään ryhmässä enemmistö ei kannata ajatusta. Kysymys on tärkeä noin 40 prosentille suomalaisista. Samoin noin 40 prosenttia ei koe sitä tärkeäksi.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
7 %
Miehet
3 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
8 %
30 001–100 000
5 %
alle 30 001
2 %
Ikä
15–24
5 %
25–34
7 %
35–49
6 %
50–64
4 %
yli 65
4 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
17 %
Miehet
18 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
22 %
30 001–100 000
13 %
alle 30 001
15 %
Ikä
15–24
12 %
25–34
15 %
35–49
19 %
50–64
21 %
yli 65
17 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
19 %
Miehet
20 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
20 %
30 001–100 000
20 %
alle 30 001
18 %
Ikä
15–24
29 %
25–34
26 %
35–49
17 %
50–64
13 %
yli 65
18 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
29 %
Miehet
22 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
19 %
30 001–100 000
27 %
alle 30 001
32 %
Ikä
15–24
22 %
25–34
25 %
35–49
26 %
50–64
26 %
yli 65
27 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
28 %
Miehet
37 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
31 %
30 001–100 000
35 %
alle 30 001
33 %
Ikä
15–24
32 %
25–34
28 %
35–49
32 %
50–64
36 %
yli 65
34 %

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös suomalaisten pitää vähentää energiankulutustaan huomattavasti

7/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 7
0 %
15 %
30 %
45 %
26 %
35 %
17 %
14 %
9 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Ihmisen osuutta ilmastonmuutokseen on jossain määrin liioiteltu.

– Olli Immonen

Ajattelu, että me olemme niin pieni tekijä, ettei meidän tarvitse tehdä mitään, on väärä. Se vain tarkoittaa, että tuskin kukaan muukaan tekee mitään. Jonkun täytyy lähteä vetämään rekeä.

– Heidi Hautala

Maapallon historia on yhtä ilmastonmuutosten historiaa. Emme voi estää muutosta, voimme vain hidastaa sitä. Suomi on aika harvaan asuttu maa. Hukkuuko muu maailma meidän päästöihimme?

– Nina Mikkonen

Ostan kallista ja harvoin. Jos ostan 200 euroa maksavan t-paidan, siihen käytetään vähemmän luonnonvarjoa kuin 20 euroa maksavaan paitaan, joka pitää ostaa pian uudelleen. kun se menee pilalle.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.49

Ilmastonmuutos selvästi huolettaa suomalaisia. Tässä tutkimuksessa ei löytynyt ryhmää, jossa energiankulutuksen vähentäminen ei saisi enemmän kannatusta kuin vastustusta. Eri asia toki on, miten paljon ihmiset olisivat oikeasti valmiita muuttamaan omia elintapojaan. Yli puolet näkee asian myös erittäin tärkeänä, ja naiset ovat ilmastonmuutoksesta kysymyksen perusteella enemmän huolissaan kuin miehet.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
30 %
Miehet
21 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
33 %
30 001–100 000
20 %
alle 30 001
20 %
Ikä
15–24
28 %
25–34
24 %
35–49
30 %
50–64
24 %
yli 65
23 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
40 %
Miehet
30 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
35 %
30 001–100 000
32 %
alle 30 001
37 %
Ikä
15–24
32 %
25–34
39 %
35–49
36 %
50–64
35 %
yli 65
33 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
14 %
Miehet
19 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
15 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
17 %
Ikä
15–24
23 %
25–34
16 %
35–49
14 %
50–64
15 %
yli 65
17 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
11 %
Miehet
17 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
8 %
30 001–100 000
16 %
alle 30 001
20 %
Ikä
15–24
14 %
25–34
14 %
35–49
13 %
50–64
14 %
yli 65
16 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
5 %
Miehet
12 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
9 %
30 001–100 000
13 %
alle 30 001
6 %
Ikä
15–24
3 %
25–34
7 %
35–49
7 %
50–64
13 %
yli 65
12 %

Lakia voi rikkoa, jos oma moraali ja laki ovat ristiriidassa

8/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 8
0 %
15 %
30 %
45 %
7 %
15 %
14 %
19 %
45 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Asioita pitää pyrkiä muuttamaan virallisen tien kautta olemalla kansanedustajiin, jotka lakeja säätävät, olemalla mukana kansalaisjärjestötoiminnassa.

– Olli Immonen

Väkivaltaisia keinoja ei voi hyväksyä hyvienkään tarkoitusten edistämisessä, sillä seuraavaksi joku, jolla on ihan vastakkaiset tavoitteet, perustelee toimintaansa samoilla sanoilla.

– Heidi Hautala

On havaittavissa, että lakia voi rikkoa silloin, kun arvot ovat älymystölle tai eliitille mieluisia. Muuten ollaan heristämässä sormea.

– Nina Mikkonen

Ihmiset eivät noudata lakia, vaan moraalikoodia. Tietyt asiat eivät ole lain mukaisia, mutta kaikki tietävät, että niin tehdään. Kaikki varastavat esimerkiksi työpaikalta vihkoja ja kyniä.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.16

Yli puolet naisista on jopa vahvasti sitä mieltä, että lakia ei voi rikkoa oman moraalikäsityksen perusteella. Miehistä vahvasti tätä mieltä on 40 prosenttia. Mielenkiintoista on, että lainkuuliaisuutta korostetaan sitä enemmän, mitä vanhemmaksi tullaan. 15-24- sekä 25-34-vuotiaista kolmannes voisi hyväksyä lain rikkomisen omien moraalisääntöjen perusteella. Yli 65-vuotiaiden ryhmässä osuus putoaa 17 prosenttiin. Sekä miehet että naiset pitävät kysymystä tasaisesti tärkeänä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
6 %
Miehet
8 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
7 %
30 001–100 000
11 %
alle 30 001
4 %
Ikä
15–24
15 %
25–34
8 %
35–49
4 %
50–64
6 %
yli 65
4 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
13 %
Miehet
18 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
13 %
alle 30 001
14 %
Ikä
15–24
14 %
25–34
23 %
35–49
15 %
50–64
13 %
yli 65
13 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
12 %
Miehet
15 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
12 %
30 001–100 000
9 %
alle 30 001
18 %
Ikä
15–24
15 %
25–34
15 %
35–49
13 %
50–64
14 %
yli 65
11 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
19 %
Miehet
20 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
21 %
alle 30 001
20 %
Ikä
15–24
25 %
25–34
19 %
35–49
20 %
50–64
17 %
yli 65
16 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
51 %
Miehet
40 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
46 %
30 001–100 000
45 %
alle 30 001
45 %
Ikä
15–24
31 %
25–34
35 %
35–49
48 %
50–64
50 %
yli 65
56 %

Joillakin ihmisryhmillä on toisia enemmän taipumusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen

9/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 9
0 %
15 %
30 %
45 %
26 %
36 %
13 %
12 %
13 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Kaikki ihmiset ovat lähtökohdaltaan samassa asemassa. Elämässä voi tulla vastaan tilanteita, jotka muuttavat ihmisen käyttäytymistä, ja lähtökohdat vaikuttavat paljon asiaan.

– Olli Immonen

Pieni ryhmä tekee valtaosan rikoksista. Hyvin usein taustalla on vaikea tilanne lapsuudessa, johon ei ole pystytty löytämään tepsiviä keinoja. Ihmisiä pitäisi voida auttaa ajoissa.

– Heidi Hautala

Määrätyissä kulttuureissa väkivalta on heidän kulttuuriaan. He eivät näe sitä väkivaltana toisin kuin me.

– Nina Mikkonen

Ihmisryhmä miehet on väkivaltaisempi kuin ihmisryhmä naiset, mutta ei se tee minusta yksilönä yhtään sen väkivaltaisempaa.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.2

Selkeä enemmistö suomalaisista ajattelee, että joillakin ihmisryhmillä on selvästi toisia enemmän taipumusta häiriökäyttäytymiseen. Onko kyse rasismista vai ei? Riippuu ihan siitä, miten kukin vastaaja on mielessään määritellyt ihmisryhmän. Mielenkiintoista on, että Pohjanmaalla jopa 86 prosenttia ihmisistä uskoo väitteen olevan totta. Uudellamaalla puolestaan 57 prosenttia uskoo väitteeseen. 44 prosenttia kansasta pitää kysymystä tärkeänä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
24 %
Miehet
29 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
23 %
30 001–100 000
34 %
alle 30 001
26 %
Ikä
15–24
23 %
25–34
25 %
35–49
25 %
50–64
31 %
yli 65
25 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
34 %
Miehet
37 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
29 %
30 001–100 000
35 %
alle 30 001
44 %
Ikä
15–24
48 %
25–34
36 %
35–49
34 %
50–64
33 %
yli 65
31 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
13 %
Miehet
13 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
12 %
30 001–100 000
11 %
alle 30 001
15 %
Ikä
15–24
15 %
25–34
9 %
35–49
14 %
50–64
11 %
yli 65
16 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
13 %
Miehet
11 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
17 %
30 001–100 000
13 %
alle 30 001
7 %
Ikä
15–24
5 %
25–34
13 %
35–49
14 %
50–64
12 %
yli 65
16 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
16 %
Miehet
10 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
19 %
30 001–100 000
6 %
alle 30 001
8 %
Ikä
15–24
9 %
25–34
16 %
35–49
12 %
50–64
13 %
yli 65
13 %

Valtion tuella ei pidä pitää pystyssä tappiollista yritystoimintaa, vaikka työpaikkoja menetettäisiin

10/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 10
0 %
15 %
30 %
45 %
15 %
30 %
25 %
24 %
5 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Tappiollista toimintaa ei tule tukea veronmaksajien rahoista. En näe sitä millään tavalla veronmaksajien näkökulmasta hyvänä asiana.

– Olli Immonen

Valtion tehtävä olisi edistää yritysten uusiutumista. Se saattaa tarkoittaa sitä, että vanhoja työpaikkoja menetetään, jotta uusia voi syntyä. On aloja, joilla ei ole tulevaisuutta.

– Heidi Hautala

Ei ole mitään järkeä pitää yllä yritystoimintaa, joka ei tuota mitään. Valtion osallistuminen yritystoimintaan on muutenkin tilanne, jossa ei oikein tiedetä, mitä on tarkoitus tehdä.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.37

Huomattava joukko työikäisistä ei pidä siitä, että valtio tukee tappiollisia toimialoja. Tätä mieltä on esimerkiksi 35-49-vuotiaista 52 prosenttia. 25-34-vuotiaiden joukossakin tappiollisten yritysten tukemista vastustaa 42 prosenttia. Vain nuorten keskuudessa ollaan asian suhteen epävarmoja. Puolet 15-24-vuotiaista ei osaa sanoa mielipidettään. Vain 26 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä. Yli puolet suomalaisista pitää asiaa joka tapauksessa tärkeänä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
14 %
Miehet
17 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
17 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
11 %
Ikä
15–24
9 %
25–34
10 %
35–49
15 %
50–64
17 %
yli 65
24 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
32 %
Miehet
28 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
31 %
30 001–100 000
25 %
alle 30 001
32 %
Ikä
15–24
17 %
25–34
32 %
35–49
37 %
50–64
33 %
yli 65
26 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
26 %
Miehet
24 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
20 %
30 001–100 000
26 %
alle 30 001
30 %
Ikä
15–24
50 %
25–34
31 %
35–49
21 %
50–64
14 %
yli 65
18 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
22 %
Miehet
27 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
27 %
30 001–100 000
26 %
alle 30 001
21 %
Ikä
15–24
20 %
25–34
21 %
35–49
24 %
50–64
29 %
yli 65
25 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
6 %
Miehet
4 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
5 %
30 001–100 000
5 %
alle 30 001
5 %
Ikä
15–24
4 %
25–34
5 %
35–49
3 %
50–64
6 %
yli 65
7 %

Suomessa ihmisiä holhotaan liikaa erilaisin säädöksin, yksilön vapauksia pitää lisätä

11/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 11
0 %
15 %
30 %
45 %
16 %
34 %
23 %
19 %
8 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Olen yksilön vapauksien kannattaja. En pidä siitä, että meillä mietitään jatkuvasti uusia kieltoja, sääntöjä ja määräyksiä.

– Olli Immonen

Tämä on sekä että -kysymys. Joissakin asioissa tarvitaan enemmän sääntelyä. Toisaalta ihmisten omia valintoja pitää helpottaa.

– Heidi Hautala

Me olemme liikaa sillä tiellä, että tuijotamme vain omaa napaa.

– Nina Mikkonen

Niin kauan, kun ei häiritse muita ihmisiä, ihmisen pitää saada tehdä mitä huvittaa. Ylipäätään kaikki yksilönvapauden rajoitukset pitää olla todella hyvin perusteltuja, todella hyvin.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.34

Joka toinen suomalainen kokee Suomen liian holhoavaksi paikaksi ja yhtä moni pitää asiaa myös tärkeänä. Ansiotuloilla tai yhteiskunnallisella asemalla ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta mielipiteeseen asiasta. Noin neljännes kansasta on väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä eli on tyytyväinen nykytilanteeseen. Mielenkiintoista on, että eniten näin ajattelevia löytyy korkeakoulutetuista (kolmannes) ja Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueella asuvista (40 prosenttia).

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
13 %
Miehet
20 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
16 %
alle 30 001
15 %
Ikä
15–24
12 %
25–34
15 %
35–49
16 %
50–64
20 %
yli 65
15 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
33 %
Miehet
36 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
35 %
30 001–100 000
32 %
alle 30 001
34 %
Ikä
15–24
38 %
25–34
36 %
35–49
36 %
50–64
34 %
yli 65
27 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
24 %
Miehet
21 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
18 %
30 001–100 000
28 %
alle 30 001
26 %
Ikä
15–24
29 %
25–34
29 %
35–49
26 %
50–64
16 %
yli 65
17 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
21 %
Miehet
17 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
20 %
30 001–100 000
17 %
alle 30 001
19 %
Ikä
15–24
15 %
25–34
14 %
35–49
17 %
50–64
20 %
yli 65
28 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
9 %
Miehet
7 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
10 %
30 001–100 000
7 %
alle 30 001
6 %
Ikä
15–24
6 %
25–34
6 %
35–49
5 %
50–64
10 %
yli 65
12 %

Lihansyöntiä pitää vähentää

12/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 12
0 %
15 %
30 %
45 %
13 %
22 %
18 %
20 %
26 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Tutkimustulokset viittaavat siihen suuntaan, että lihansyönti ei olisikaan terveellistä. Ilmastonmuutosskeptikkona en koe asiaa hirvittävän tärkeänä.

– Olli Immonen

Kasvisruoan tuottaminen vaatii vain kymmennyksen siitä maa-alasta, minkä eläimille tarkoitetun rehun tuottaminen vaatii. Maltillinen kasvissyönti sopisi useimmille.

– Heidi Hautala

Talvella tomaatit ja porkkanat kasvavat huonosti. Kasvihuoneet vievät energiaa. Syön hyvällä mielellä lihaa.

– Nina Mikkonen

Esimerkiksi juustot saattavat joissakin tapauksissa olla paljon kuormittavampia luonnolle kuin liha. Hyväksyn ajatuksen, että eläimellä on välinearvoa.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
2.74

Lihansyönti jakaa kansaa. 35 prosenttia on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että lihansyöntiä pitää vähentää. 46 prosenttia on puolestaan jokseenkin tai täysin eri mieltä. Kysymys jakaa mielipiteitä myös sukupuolten kesken. 55 prosenttia miehistä ei haluaisi vähentää lihansyöntiä, naisista samaa mieltä on 39 prosenttia. Puolet suomalaisista ei pidä kysymystä kovin tai ei lainkaan tärkeänä.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
16 %
Miehet
10 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
20 %
30 001–100 000
10 %
alle 30 001
7 %
Ikä
15–24
13 %
25–34
20 %
35–49
13 %
50–64
14 %
yli 65
6 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
25 %
Miehet
19 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
25 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
20 %
Ikä
15–24
18 %
25–34
26 %
35–49
21 %
50–64
20 %
yli 65
27 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
20 %
Miehet
16 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
16 %
30 001–100 000
18 %
alle 30 001
21 %
Ikä
15–24
12 %
25–34
21 %
35–49
17 %
50–64
20 %
yli 65
20 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
17 %
Miehet
24 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
17 %
30 001–100 000
25 %
alle 30 001
22 %
Ikä
15–24
23 %
25–34
16 %
35–49
24 %
50–64
19 %
yli 65
21 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
22 %
Miehet
31 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
22 %
30 001–100 000
28 %
alle 30 001
30 %
Ikä
15–24
34 %
25–34
18 %
35–49
26 %
50–64
27 %
yli 65
26 %

Naiset ovat Suomessa edelleen epätasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden

13/13
Näin suomalaiset vastasivat Yle Uutisille kysymykseen 13
0 %
15 %
30 %
45 %
23 %
42 %
13 %
13 %
9 %
Vahvasti samaa mieltä Jonkin verran samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Vahvasti eri mieltä

Meillä on Suomessa hyvä tilanne miehen ja naisen välisen tasa-arvon suhteen. Olisiko jo aika purkaa sukupuolikiintiöitä?

– Olli Immonen

Nainen, joka on päättäväinen, saa helposti hankalan akan maineen. Samoja ominaisuuksia miehissä pidetään myönteisinä. Naiset eivät pysty täysipainoisesti yhdistämään työtä ja perhettä.

– Heidi Hautala

Naisen euro on edelleen 80 senttiä. Olemme silti kovin kovin pitkällä tasa-arvon toteutumisessa verrattuna moniin muihin maihin, vaikkapa Afganistaniin.

– Nina Mikkonen

En keksi mitään, mitä nainen ei voisi tehdä, mitä mieskin voi tehdä.

– Tuomas Enbuske

Tärkeys
3.63

Sekä miehet että naiset näyttävät olevan huolissaan naisten tasa-arvosta Suomessa. 75 prosenttia naisista ajattelee, että naisten tasa-arvo miehiin nähden ei ole vielä täysin toteutunut. Miehistä samaa mieltä on 55 prosenttia. 75 prosenttia naisista pitää asiaa myös erittäin tärkeänä. Joka kymmenes nainen muuten kokee, että tasa-arvo-ongelmia ei Suomessa ole.

Vahvasti samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
28 %
Miehet
17 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
23 %
30 001–100 000
19 %
alle 30 001
23 %
Ikä
15–24
8 %
25–34
14 %
35–49
18 %
50–64
33 %
yli 65
33 %
Jonkin verran samaa mieltä
Sukupuoli
Naiset
47 %
Miehet
38 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
46 %
30 001–100 000
43 %
alle 30 001
38 %
Ikä
15–24
38 %
25–34
53 %
35–49
50 %
50–64
38 %
yli 65
35 %
Ei samaa eikä eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
8 %
Miehet
19 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
8 %
30 001–100 000
18 %
alle 30 001
16 %
Ikä
15–24
18 %
25–34
17 %
35–49
13 %
50–64
10 %
yli 65
10 %
Jonkin verran eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
11 %
Miehet
16 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
12 %
30 001–100 000
15 %
alle 30 001
14 %
Ikä
15–24
17 %
25–34
10 %
35–49
13 %
50–64
14 %
yli 65
12 %
Vahvasti eri mieltä
Sukupuoli
Naiset
7 %
Miehet
10 %
Asuinkunnan asukasmäärä
yli 100 000
11 %
30 001–100 000
5 %
alle 30 001
8 %
Ikä
15–24
18 %
25–34
7 %
35–49
6 %
50–64
6 %
yli 65
10 %

Peto vai panda?

Tutkimuksessa Suomesta löydettiin neljä arvoryhmää. Olemme nimenneet ne eläinten mukaan. Tällä sivulla näet perustiedot ryhmistä.

Olemme myös verranneet neljää eri tavoin ajattelevaa julkisuudesta tuttua suomalaista kaikkiin ryhmiin. Henkilöt on järjestetty sen perusteella, miten hyvin he vastaustensa perusteella sopivat kuhunkin ryhmään.

Emme väitä, että kukaan suomalainen sopisi täydellisesti johonkin näistä ryhmistä. Moni löytänee tuttuja ajatuksia kaikista.

Kettu

Yksilökeskeiset talousliberaalit

Kettu asuu kaupungissa

Ryhmän tyypillinen edustaja

Ikä
25-34 vuotias
Sukupuoli
ei painotusta
Asuu
> 100 000 asukkaan kaupungissa
Ammatti
toimihenkilö, asiantuntija, opiskelija
Koulutus
korkeakoulututkinto
Osuus
20 % suomalaisista

Ketut ovat talousliberaaleja, jotka kannattavat yksilön vapauksia. He ovat yleisesti sitä mieltä, että ihmisiä holhotaan liikaa. He myös antaisivat samaa sukupuolta oleville pareille avio-oikeuden ja sallisivat vapaamman sudenmetsästyksen. Jos yritys tuottaa tappiota, ketut eivät tukisi sitä valtion rahoilla. Ketut ovat nuoria korkeakoulutettuja kaupunkilaisia, jotka olisivat valmiita vähentämään lihansyöntiä.

Katso haastattelu
Pystykorva

Yksilökeskeiset konservatiivit

Pystykorva asuu maaseudulla

Ryhmän tyypillinen edustaja

Ikä
15-24 vuotias
Sukupuoli
mies
Asuu
< 10 000 asukkaan kunnassa
Ammatti
työntekijä
Koulutus
ammatillinen tutkinto
Osuus
25 % suomalaisista

Pystykorva on konservatiivi: nuori maaseudun mies, jolla on tiukan kielteinen kanta muutamaan kysymykseen. Pystykorvat sanovat ei homoliitoille, pakolaisille, ilmastonmuutoksen eteen tehtäville uhrauksille sekä lihansyönnin vähentämiselle. He ovat myös sitä mieltä, että joillakin ihmisryhmillä on toisia enemmän taipumusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen. Pystykorvat ovat usein työntekijäammateissa. Hieman yli puolet pystykorvista ajattelee, että naiset ovat Suomessa epätasa-arvoisessa asemassa miehiin verrattuna.

Katso haastattelu
Leijona

Lakia ja järjestystä korostavat konservatiivit

Leijona asuu keskikokoisessa kunnassa

Ryhmän tyypillinen edustaja

Ikä
ei painotusta
Sukupuoli
nainen
Asuu
10 000-30 000 asukkaan kunnassa
Ammatti
ei painotusta
Koulutus
ei painotusta
Osuus
33 % suomalaisista

Leijona asuu keskikokoisessa kunnassa ja on usein nainen. Hän on laillisuuden vankka kannattaja: lakia ei sovi rikkoa, vaikka se olisi ristiriidassa oman moraalin kanssa. Hän ei ottaisi Suomeen lisää pakolaisia. Sen sijaan sosiaalituet johtavat leijonan mielestä siihen, että ihmiset eivät ota vastuuta itsestään. Leijona vapauttaisi susijahtia nykyisestä ja on sitä mieltä, että joillain ryhmillä on taipumusta rikollisuuteen enemmän kuin toisilla. Ilmastonmuutoksen eteen leijona olisi valmis tinkimään energiankulutuksesta.

Katso haastattelu
Pandakarhu

Vasemmistolaiset arvoliberaalit

Panda asuu kaupungissa

Ryhmän tyypillinen edustaja

Ikä
50-79 vuotias
Sukupuoli
nainen
Asuu
> 100 000 asukkaan kaupungissa
Ammatti
eläkeläinen, työtön
Koulutus
ei painotusta
Osuus
21 % suomalaisista

Panda on maailmanparantaja ja julkisen talouden ystävä. Hän on kaupungissa asuva eläkeikäinen nainen. Panda vihkisi homot, vähentäisi energiankulutusta ilmaston hyväksi ja on vahvasti sitä mieltä, että naiset eivät ole vielä tasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden. Pandan mielestä sosiaalituet eivät passivoi ihmisiä liikaa eikä suomalaisia myöskään holhota ylen määrin. Hän ei missään tapauksessa yksityistäisi terveyspalveluja nopeammin. Panda ei halua rikkoa lakia vaikka oma moraali sanoisi toisin. Toisaalta hän ei usko, että ihmisryhmä määrittäisi taipumusta rikollisuuteen.

Katso haastattelu