Suomalaisretkikunta paiskii pyöreitä päiviä Etelämantereella

Ryhmä Ilmatieteenlaitoksen tutkijoita lähtee kohti Etelämannerta sunnuntaina. Huoltoretkikunta asettuu kuudeksi viikoksi suomalaisten Aboa-tutkimusasemalle. Tutkimus ilmastonmuutokselle herkällä alueella keskittyykin pitkälti ilmaston lämpenemiseen.

luonto
Miehiä pystyttämässä tutkimusmastoa jääaavikolla. Viime vuodenvaihteessa tehty FINNARP-tutkimusretki oli suomalaisille ensimmäinen askel biologisten tutkimusten 
käynnistämiseksi Etelämantereella.Tulokset lisäävät 
ymmärrystä myös oman luontomme kehityksestä.
FINNARP

Ryhmä suomalaisia tutkijoita ottaa suunnaksi Etelämantereen sunnuntaina. Suomalaisten Aboa-tutkimusasemalle astelee viisi Ilmatieteenlaitoksen tutkijaa. Huoltoretkikunnan johtaja Petri Heinosella on yli kymmenen vuoden kokemus Etelämantereen kesästä.

- Tämä tulee olemaan 12. kausi siellä. Vietämme seuraavat kuusi viikkoa töitä tehden. Tärkeimpinä töinä huollamme päägeneraattorin ja rakennamme uuden säähavaintoaseman. Uudesta asemasta tulee sähkön suhteen omavarainen, se saa virran aurinkopaneeleista ja tuuligeneraattoreista.

Kolmen miehen ja kahden naisen retkikunta korjaa reissulla myös rikkoutuneen jätteenpolttolaitoksen.

- Veimme sen sinne viime vuonna, mutta se pääsi kuljetuksessa valitettavasti rikkoutumaan. Työntäyteisiä päiviä on paljon luvassa, Heinonen toteaa.

Ilmaston lämpenemistä tutkitaan palloilla

Suomalaiset tekevät yhteistyötä Norjan ilmatieteenlaitoksen ja amerikkalaisen Smith-yliopiston kanssa. He muun muassa lähettävät ilmaan norjalaisten säähavaintopalloja. Nämä säähavaintopallot poikkeavat normaaleista, koska ne ovat kauko-ohjattavia.

Tärkeimpinä töinä huollamme päägeneraattorin ja rakennamme uuden säähavaintoaseman.

Petri Heinonen

- Projekti on sellainen projekti, joka alkoi jo viime vuonna. Pallot lähetetään taivaalle Etelämantereelta, mutta niitä tavallaan lennetään satelliittiyhteyden kautta sieltä Smithin yliopistosta.

Tutkimus ilmastonmuutokselle herkällä alueella keskittyykin pitkälti ilmaston lämpenemiseen. Ja tutkimusvälineistöä piisaa. Tavaraa suomalaisten mukana kulkee jopa kolme tonnia.

- Valtaosa tavarasta on matkannut jo etukäteen sinne. Suomesta tuomme mukana kuivattuja perusevästä kuten perunaa, juureksia ja ryynejä. Etelä-Afrikasta otamme mukaan 200 kiloa pakastettua lihaa ja kalaa.

Suomalaiset ovat Aboa-tutkimusasemalla yksinään. Lähin naapuri, saksalaisten tutkimusasema on 350 kilometrin päässä. Siksi huoltoretkikunnan jäsenistössä on mukana yksi lääkäri.

- Meillä on valmiudet ensihoitoon, mutta saksalaisten luona on kaksi lääkäriä, joten kyllä siellä pärjätään, Heinonen lopettaa.