Armeijan ote Egyptistä kiristyy, uskontopuolueita ajetaan sivuraiteelle

Paperilla uusi perustuslaki lupaa egyptiläisille uusia oikeuksia: kidutus ja ihmiskauppa aiotaan kriminalisoida, ja valtion tehtävänä on suojella naisia väkivallalta. Monet pitävät luonnosta kuitenkin huonona kokonaisuutena. Perustuslaista äänestetään ensi viikolla.

Ulkomaat
Palaneita Mohamad Mursi -julisteita
Muslimiveljeskunnan kannattajien Mohamad Mursi -julisteiden jäännöksiä Kairossa 15. elokuuta.Ahmed Assadi / EPA

Egyptin sotilasjohto joutuu kovimpaan testiinsä sitten viime kesän vallankaappauksen, kun kansa äänestää tässä kuussa uudesta perustuslaista. Arvostelijoiden mielestä lakiluonnoksella pyritään ikuistamaan vanha valta, joka on pitänyt egyptiläisiä rautaisessa otteessaan vuosikymmeniä. Samalla perustuslakiluonnos lupaa kansalaisille uusia vapauksia ja kieltää uskontoon perustuvat puolueet. Maallisuuteen perustuva poliittinen järjestelmä taitaa kuitenkin jäädä tälläkin kertaa haaveeksi.

Paperilla uusi perustuslaki lupaa egyptiläisille uusia oikeuksia: kidutus ja ihmiskauppa aiotaan kriminalisoida, ja valtion tehtävänä on suojella naisia väkivallalta.

Monet poliittiset ryhmät pitävät hallituksen perustuslakiesitystä kuitenkin kokonaisuutena huonona – silti ne ovat päätyneet tukemaan sitä, liberaaleista moniin islamistiryhmiin asti. Syy on selvä: Egyptin nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä ei ole vaihtoehtoa. Sotilaiden asettamaa väliaikaishallintoa on tuettava, sillä poikkiteloin asettuminen merkitsisi joutumista samaan seuraan Muslimiveljeskunnan kanssa.

Vallastasyösty Muslimiveljeskunta on nyt kielletty ja leimattu terrorijärjestöksi. Sen jäseniä on surmattu sadoittain ja johtajat istuvat telkien takana.

Entistä presidenttiä uhkaa jopa kuolemantuomio

Kansanäänestys uudesta perustuslaista pidetään Egyptissä 14.–15. tammikuuta, ja pohjimmiltaan se on luottamusäänestys asevoimien komentajan, kenraali Abdel Fattah Al-Sisin valitsemasta tiestä.

Armeija kaappasi vallan islamistiselta Muslimiveljeskunnalta viime heinäkuussa. Muslimiveljeskunnan sanotaan keskittäneen valtaa itselleen muun muassa silloisella perustuslakihankkeellaan – mikä puolestaan johti jatkuvaan väkivaltaan kaupunkien kaduilla.

Se kehitys päättyi armeijan väliintuloon, ja vaaleilla valittu islamistipresidentti Muhammad Mursi istuu nyt vankilassa. Syytteet ulottuvat väkivallan lietsonnasta terrorismin tukemiseen – maksimirangaistus on kuolemantuomio.

Sotilasjohto vie maata nyt siviilivaltaan. Puheet ovat kauniita demokratiasta sekä modernista, siviilien hallitsemasta kansallisvaltiosta.

Oppositiovoimat kuitenkin pelkäävät, että armeija ja poliisivoimat kiristävät entisestään otettaan maasta, kolme vuotta arabikevään kumouksen ja Mubarakin diktatuurin kaatumisen jälkeen. Uuden perustuslain sanotaan vahvistavan entisestään Mubarakin ajalta periytyvää valtarakennetta.

Miten se käytännössä tapahtuisi?

Armeijan epäillään hajottavan puolueiden valtaa

Arvostelijoiden mielestä tulevan vaalijärjestelmän on tarkoitus raunioittaa Egyptin puolueet ja tehdä tulevasta parlamentista heikko. Suurin osa kansanedustajista valittaisiin henkilövaaleissa, ei puoluelistoilta. Tämä suosisi paikallisia mahtimiehiä ja heikentäisi järjestäytyneiden puolueiden mahdollisuuksia – olivat ne sitten islamistisia tai länsimaishenkisiä vapaamielisiä puolueita.

Mahdollisesti lainlaatijat ovat halunneet heikentää parlamenttia presidentin aseman kustannuksella. Luultavana pidetään, että komentaja Sisi asettuu presidenttiehdokkaaksi myöhemmin tänä vuonna. Suosittuna johtajana hänet myös luultavasti valittaisiin.

Asevoimille uusi perustuslaki antaisi erityisaseman. Egyptin armeija on valtion sisällä oma talousmahtinsa, joka muun muassa pyörittää tehtaita, energiabisnestä, rakennustoimintaa sekä omistaa maata. Tämä korruptoitunut järjestelmä jatkuisi.

Lisäksi: hallituksen puolustusministeriksi pitäisi uuden lain mukaan valita aina sotilas. Valinnan tekisi asevoimien korkea johto.

Siviilit tuomiolle sotaoikeuksiin

Perustuslakiluonnoksessa sanotaan, että siviilejä voitaisiin tuomita sotilastuomioistuimissa. Ilmeisesti sotaoikeuteen joutumiseen ei tarvittaisi hyökkäystä esimerkiksi varuskuntaa vastaan – siihen varmaankin riittäisi vaikkapa häiriköinti armeijan omistamalla bensa-asemalla.

Egyptiläiset ovat eläneet yli 60 vuotta sotilasvallan alla lähihistoriassaan –siitä ajasta 32 vuotta ovat olleet voimassa poikkeustilalait. Uusi perustuslaki ei lupaa muutosta tähän menoon.

Erityisen mielenkiintoinen kohta perustuslakiluonnoksessa on suhtautuminen islamiin ja uskonnollisiin puolueisiin.

Sharia-lait pysyisivät voimassa

Luonnoksessa on säilytetty Mursin perustuslain periaate, jonka mukaan islam on Egyptin valtionuskonto ja islamilaisen sharia-lain periaatteet ovat lainsäädännön pääasiallinen perusta. Puolueettoman oikeudenkäytön kannalta tämä on tietysti ongelma.

Pulma se on myös koptilaisille kristityille, joita on kymmenen miljoonaa Egyptin lähes 90 miljoonasta kansalaisesta. Toisaalta, koptit katsovat, että kokonaisuudessaan uusi perustuslaki suojaisi heidän oikeuksiaan nykytilaa paremmin.

Perustuslaki takaisi periaatteessa samat oikeudet ns. aabrahamilaisiin uskontokuntiin kuuluville, eli muslimeille, kristityille ja juutalaisille. Egyptissä tämän ryhmän ulkopuolelle kuuluviksi lasketaan shiialaiset, joita vastaan kovan linjan sunnimuslimit, esimerkiksi salafistit, ovat viime aikoina hyökkäilleet.

Vielä heikompi asema on pienellä bahailaisten yhteisöllä, jolle uusikaan perustuslaki ei myöntäisi kansalaisoikeuksia.

Uskonnolliset puolueet kiellettäisiin – periaatteessa

Uudessa perustuslaissa uskontoon perustuvien puolueiden toiminta on kielletty. Kiellettyjä eivät ole kuitenkaan puolueet, jotka periaatteissaan "viittaavat" islamilaiseen uskoon. Tästä syystä esimerkiksi islamistinen Nuur-puolue kannattaa uutta perustuslakia.

Arvostelijoiden mielestä perustuslain laatijat ovat jättäneet oven raolleen uskonnollisille kiihkoilijoille. Käytännössä monet uskonnolliset puolueet saavat toimia tulevaisuudessakin – niiden todellinen kieltäminen ei olisikaan ollut poliittisesti viisasta.

Kiellettynä on ja pysyy sen sijaan Muslimiveljeskunta. Vuoden mittaisen valtakauden jälkeen järjestö on taas kielletty ja sen johtajat istuvat joko vankilassa tai ovat maanpaossa. Yli tuhat Muslimiveljeskunnan kannattajaa on surmattu yhteenotoissa mellakkapoliisien viime kesän jälkeen.

Sisällisota Algerian tyyliin pahin vaihtoehto

Eikä väkivalta ole suinkaan loppunut. Pessimistisimmät puhuvat Algerian tiestä. Maa suistui 1990-luvulla sisällissotaan, jossa kuoli yli 200 000 ihmistä.

Jos nuoret islamistit ajautuvat ulos yhteiskunnasta, radikalisoituminen voi johtaa hyvin vaarallisiin seurauksiin.

Sotilaiden valitsemat johtajat ovat huolehtineet viime ajat yhteiskuntarauhasta pakkotoimin, esimerkiksi mielenosoitukset on käytännössä kielletty. Kansalaisyhteiskuntaan ja toimivaan demokratiaan on matkaa.

Kansalaisten ennustetaan kuitenkin antavan tukensa uudelle perustuslaille. Aiemmatkin kansanäänestykset ovat päättyneet "kyllä"-äänten voittoon – ja mikään varteenotettava poliittinen ryhmä ei kampanjoi uutta perustuslakia vastaan. Väsyneet kansalaiset toivovat tulevan perustuslain – ja asevoimien – vihdoinkin takaavan yhteiskuntarauhan.