Jari Tervo: Venäläiset tulevat

Kun suomalainen näkee venäläisen, se tietää hyvää. Se tietää rahaa, kirjoittaa Jari Tervo Yle Uutisten blogissaan.

Jari Tervo
Jari Tervo
Jari TervoLassi Seppälä / Yle

Loppiaisen venäläisvyöryn jälkeen on hyvä hetki esittää arvoitus. Iloinen, punakka, hikinen, partainen, venäjää pulppuava, votkalta tuoksahtava, kaikkia vastaantulijoita halaileva, aina valmis juhlimaan?

Mikä se on? Venäläinen turisti Helsingin Aleksanterinkadulla, Stockmannia etsimässä?

Ei tietenkään. Sehän on suomalainen turisti Venäjällä, Ville Haapasalo. Elämme siis aikaa, jolloin kliseet kääntyvät päälaelleen.

Haapasalo kulkee Venäjällä oikeastaan esittämässä itäisen naapurimaan folkloresta ja kirjallisuudesta tuttua avarasydämistä venäläistä. Sen vuoksi hänet otetaan vastaan avosylin niin Uralilla kuin Jäämerellä. Tietenkin myös supertähden status edistää yhteyden syntymistä.

Venäläiset eivät ole enää meidän vihollisiamme, mutta rohkeata olisi väittää heitä historian pitkän varjon vuoksi meidän ystäviksemme. He ovat asiakkaita.

Suomessa vierailevat venäläiset turistit taas näyttäytyvät suomalaisessa mediassa hämmästyttävän suomalaisina. Toisin kuin napapiirin englantilaiset jouluturistit, venäläiset pitävätkarvahattua. He matkustavat perheensä kanssa, hämmästyttävän keskiluokkaisen oloisina. Se herättää suomalaisissa aina luottamusta.

Venäläiset arvostavat lunta ja puhdasta luontoa. Niitä täällä riittää ilman palveluhenkilökunnan ponnisteluja. Tosin lunta on tuprunnut tänä vuonna enemmän tykistä kuin taivaalta.

Jopa näin pitkälle on päästy: kun suomalainen näkee venäläisen, se tietää hyvää. Se tietää rahaa.

Suomalaiset ja venäläiset ovat kulkeneet pitkän tien pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Ennen itsenäistymistään Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan. Tsaarin vallan alla suomalaiset saivat oman rahan ja autonomian, mutta tunsivat myös nahoissaan imperiumin halun venäläistää koko valtakunta reuna-alueita myöten.

Turistit muistuttavat kovasti kantaväestöä siinä, että he edustavat itseään, eivät synnyinmaansa nykyistä tai muinaista ulkopolitiikkaa.

Itsenäistymisen jälkeen valkoisen Suomen vastapelurina toimi bolshevistinen Neuvostoliitto. Sotien aikana venäläinen oli vihollinen ja sotien jälkeisinä neuvostovuosina venäläisiä saapui tänne hyvin vähän turisteina. Harvat tänne tulleet liikkuivat virallisten ryhmien, delegaatioiden, jäseninä.

Venäläinen turisti on Suomessa historiallisesti tuore ilmiö. Sodat eläneellä sukupolvella on varmasti vaikeinta suhtautua venäläisiin edes jotenkuten tyynesti, kun se ei tahdo luontua nuoremmiltakaan.

Giganttiin tietä kysyvä venäläinen ei ole vastuussa Stalinin verisestä valloituspolitiikasta. Yhtä vähän Temppeliaukion kirkolle reittiä tiedustelevan saksalaisen niskaan voi sälyttää Rovaniemen polttamista, suuremmista sikamaisuuksista puhumattakaan.

Turistit muistuttavat kovasti kantaväestöä siinä, että he edustavat itseään, eivät synnyinmaansa nykyistä tai muinaista ulkopolitiikkaa.

Vaalimaalla rikottiin viikonloppuna ennätyksiä venäläisturistien rajanylityksissä. He jättävät loppiaisena Suomeen kahdensadan miljoonan euron arvosta rahaa.

Venäläiset eivät ole enää meidän vihollisiamme, mutta rohkeata olisi väittää heitä historian pitkän varjon vuoksi meidän ystäviksemme. He ovat asiakkaita.

Jari Tervo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija