Latvia noussut pinnalle kovin ottein

Tuore euromaa Latvia maksaa edelleen kovaa hintaa vuosien 2008-09 talousromahduksesta. Maasta on lähtenyt noin 200 000 ihmistä töitten perässä ulkomaille. Nyt talous kasvaa EU:n kärkivauhtia ja poliitikot odottavat pätevän väen palaavan takaisin.

talous
Mies kävelee Alberta-katua pitkin piippu suussaan Latvian pääkaupunki Riikassa.
Valda Kalnina / EPA

Girts Reinbergs selaa netistä työpaikkailmoituksia riikalaisessa kahvilassa. Hän on hiljattain palannut Kanadasta viiden vuoden jälkeen.

- Olen seurannut uutisia Latviasta, ja niissä poliitikot vakuuttavat talouden kasvavan ja maan kehittyvän. Niinpä päätin, että nyt on aika tulla takaisin.

Kun 32-vuotias Girts lähti vuonna 2008 Kanadaan, oli Latvian vauhdikas nousukausi päättymässä äkkipysäykseen. Usean vuoden ajan kaikki oli ollut yhtä nousukiitoa: niin palkat, korot, kiinteistöjen hinnat kuin lainamäärätkin vain kasvoivat.

Latvia oli kansainvälisen finanssikriisin ensimmäisiä uhreja Euroopassa. Työttömyys nousi viidestä prosentista yli kahdenkymmenen, kiinteistöjen hinnat romahtivat ja pankkeja alkoi mennä nurin. Valtio tarvitsi apua niin Euroopan unionilta kuin Kansainväliseltä valuuttarahastoltakin. Kansantuote tippui parissa vuodessa lähes 20 prosenttia.

Pääministeriksi nousi kevättalvella 2009 Valdis Dombrovskis. Entinen valtiovarainministeri ja europarlamentaarikko otti käyttöön kovat toimet kriisin kukistamiseksi. Julkisen sektorin palkkoja alennettiin jopa 40 prosenttia, virkamiehiä irtisanottiin, eläkkeitä pienennettiin, ja tiukka kulukuuri yritti puristaa löysät pois sieltä, mistä vain mahdollista oli. Pahiten kärsivät keski- ja pienituloiset kansalaiset.

Kriisi vaatii kovat toimet

Kun Dombrovskis nyt muistelee säästötoimia, on hän edelleen sitä mieltä, ettei vaihtoehtoja ollut. Oikeastaan ainoa asia mitä hän harmittelee, on maastamuutto.

- Kriisistä ei pääse ulos ilman seurauksia. Suurin huoli on maastamuutto ja nyt sitä yritetään kääntää päinvastaiseksi. Toivomme, että talouskasvun myötä latvialaiset palaisivat.

Arvioidaan, että 2000-luvulla ainakin 200 000 latvialaista on lähtenyt maasta. Heitä lähti kahdessa aallossa: ensimmäiset vuoden 2004 EU:hun liittymisen jälkeen, toinen suuri joukkomuutto tapahtui 2008-09 kriisin takia. Tällä hetkellä Latviassa on noin kaksi miljoonaa asukasta.

Latvian talousluvut ovat vaikuttavia. Maa on EU:n köyhimpiä, mutta tämän vuoden talouskasvuksi ennustetaan neljästä kuuteen prosenttia. Valtion velka on vähän yli 40 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja budjettialijäämä on 1,2%.

Talouskasvu perustuu pääosin vientiin, kertoo Latvian Nordea-pankin pääekonomisti Andris Strazds.

- Uskon vahvasti tähän vuoteen. Investoinnit, kotitalouksien kysyntä ja vienti vetävät taloutemme hyvään nousuun. Muita huoli ei juurikaan ole paitsi ympäröivä maailma. Jos Euroopan talous ei ala piristyä, vaikuttaa se tietysti vientiimme.

Riian kaduilla väki ei ole yhtä tyytyväistä kuin taloustieteilijät tai poliitikot. Moni myöntää, että pahin kriisi on ohitettu, mutta silti, arki on vielä ankeaa.