1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Näkökulmat

Näkökulma: Mikä on se kuuluisa Imatran henki?

Imatra Big Band -festivaali on muuttunut liikaa ja liian vähän. Nykyisellään se ei voi Suomen täyteen ahdetussa tapahtumakesässä jatkaa.

Näkökulmat
J. Karjalainen esiintyi Imatra Big Band Festivaaleilla 30.6.2013.
Yle

Imatra Big Band –festivaalien slogan on:_ Feel The Famous Imatra Spirit_, eli tunne kuuluisa Imatran henki.

Vuosien saatossa sillä on tarkoitettu kodikkaan, mutta kansainvälisesti tasokkaan festivaalin tunnelmaa. Laadukkaita esiintyjiä, omistautuneita talkootyöntekijöitä ja festivaalia jokaisella solullaan hengittävä pieni karjalainen kaupunki, jossa kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Viikonloppu toi uutisen hiljattain valitun toiminnanjohtaja Robert Sandströmin vetäytymisestä tehtävästään. Asiasta kertovassa tiedotteessaan festivaalin hallitus kiittelee Sandströmiä hyvästä työstä ja harmittelee ratkaisua. Uuden toiminnanjohtajan valintaprosessi on käynnistetty välittömästi.

Tätäkö se on nyt se Famous Imatra Spirit? Epävarmuutta tulevasta ja selviytymistaistelua?

Festivaalin Grand Old Man Hannu Hokkanen teki mittavan uran festivaalin toiminnanjohtajana. Hänen kädenjälkeään on se, että festivaalista muotoutui ainutlaatuinen kattaus eri musiikkityylejä. Pinnan alla on kuitenkin kytenyt. Festivaali on uudistunut samaan aikana liian vähän ja hieman liikaa. Erikoismusiikin ystävät ovat kokeneet, että jazz- ja big band –musiikki on jäänyt suurta yleisöä vetävien rock- ja pop- ja iskelmänimien alle. Toisaalta juuri näillä festivaali on saanut kansaa ja rahaa tuovia yhteistyökumppaneita liikkeelle.

Festivaalin muutokset ovat toisaalta olleet aivan liian vähäisiä. Teltan katon värin tai ravintolatilojen muutokset eivät ole tuoneet festivaalille todellista elinvoimaa ja kilpailukykyä. Käytännössä sitä olisi tuonut yleisökapasiteetin merkittävä kasvattaminen, johon ajatustasolla pyrittiin esimerkiksi kaksikerrosteltan piirroksilla joitain vuosia sitten. Inkerinaukion uudistus putosi festivaaliorganisaatiolle kuin manulle illlallinen. Yleistä viihtyvyyttä aukion se lisäsi, mutta yleisökapasiteettia ei.

Kuka tuleva toiminnanjohtaja onkaan on selvä, että hän tulee hyppäämään liikkuvaan junaan. Muutosjohtajuutta on siis turha odottaa, mutta muutoksia ennemmin tai myöhemmin kyllä.

Tarkasteltavaksi täytyyottaa festivaalin sisällöt ja muodot. Ensiksimainittu on hyvissä käsissä, sillä uusi ohjelmatoimikunta pitää sisällään sekä näkemystä että kokemusta. Vastuukysymykset ovat kokonaan toinen asia, eli kenen näkemystä loppujen lopuksi seurataan.

Eteläkarjalaisille ja imatralaisille festivaali on rakas, mutta kaupunkilaisten kukkaro alkaa kohta olla tyhjä sekä rahasta että talkoohengestä.

Muotojen ja kestojen osalta radikaalimmalle remontille on tilausta. Voisiko festivaali kestää vaikkapa keskiviikosta lauantaille? Voisiko festivaalin todellinen megavetonaula esiintyä vaikka Imatrankosken urheilukentällä ja Inkerinaukio pyhitettäisiin rytmimusiikille? Tai voitaisiinko festivaalin megakonsertti järjestää vaikka Lappeenrannassa?

Imatra Big Band –festivaalin hallitus ei voi nyt istua junassa verhot suljettuna. Veturi ei liiku, vaikka sisällä kuinka hytkyttäisiin. Eteläkarjalaisille ja imatralaisille festivaali on rakas, mutta kaupunkilaisten kukkaro alkaa kohta olla tyhjä sekä rahasta että talkoohengestä.

Muutokset ovat tärkeitä siksi, että kuuluisia Imatran henki koettaisiin myös jatkossa.

Elinvoimaisena.

Lue seuraavaksi