Koe uusi yle.fi

Psykologi: Levoton lapsuus saa aikaan masentuneita aikuisia

Aikatauluton elämä voi johtaa ihmisen stressinsietojärjestelmän häiriintymiseen ja mielenterveyden järkkymiseen, sanoo psykologi Keijo Tahkokallio.

terveys
masennus
Joni Koskinen / Yle

Nykyajan aikuiset eivät osaa pitää kiinni rutiineista omassa saati lastensa elämässä, sanoo kasvatukseen, vanhemmuuteen ja elämänhallintaan perehtynyt psykologi Keijo Tahkokallio.

Hänen mukaansa kasvatustrendi, jossa vanhemmat keskittyvät tyydyttämään lastensa mielihaluja, on jatkunut Suomessa jo pari vuosikymmentä eikä loppua näy. Siinä missä lapsuuden tulisi olla mahdollisimman levollinen, on se nykylapsilla täynnä stressiä.

– Pahimmillaan tämä johtaa ihmisen stressinsietojärjestelmän häiriintymiseen, jolloin ihminen altistuu myöhemmällä iällä helpommin masennukselle ja muille mielen häiriöille.

Tahkokallion mukaan lapsen stressi syntyy juuri siitä, ettei elämässä ole mitään ennustettavuutta.

– Jos ei koskaan tiedä etukäteen, mitä ja mihin aikaan syödään, monelta ruvetaan nukkumaan, kuka nukuttaa ja mitkä ovat iltarutiinit, joutuu lapsi olemaan koko ajan varuillaan ja elimistö stressitilassa.

Rutiinit kuntoon

Tahkokallion mielestä suomalaisvanhempien pitäisi ottaa mallia esimerkiksi ranskalaisista, jotka ovat hyvin tarkkoja lasta ympäröivästä "struktuurista". Tahkokallion mukaan struktuuri tarkoittaa tässä yhteydessä aikatauluja, päivärytmiä, ruokailutottumuksia ja muita asioita, joiden pitäisi toistua päivästä toiseen mahdollisimman samankaltaisina.

– Suomessa lepsuillaan erityisesti tämän asian suhteen. Lapsen päivärytmin pitäisi olla yhtenevä ja elämän ennustettavaa, mutta tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia yläkoululaisista ei syö kertaakaan päivän aikana yhdessä perheensä kanssa, Tahkokallio sanoo.

Kiireiset vanhemmat sortuvat usein paikkaamaan huonoa omatuntoaan lasta miellyttämällä, mikä johtaa nopeasti ongelmiin. Tahkokallio ottaa esimerkiksi lasten ja nuorten ruokailutottumukset, joissa riittäisi monessa perheessä parantamisen varaa.

– Suomalaislapset syövät huonosti, koska kun lapsi saa päättää, hän syö vain makeaa ja rasvaista. Vanhemman pitäisi jaksaa olla periksiantamaton ja palkita esimerkiksi salaatin maistamisesta aluksi ruhtinaallisestikin. Monet hienot maut ovat harjoittelun takana, joten yksipuolisella ravinnolla kasvavalle lapselle tulee suuria menetyksiä, Tahkokallio muistuttaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Digitaalinen terveydenhoito

Terveysteknologia on vientihitti – Suomalaisfirmoilla kotikutoinen ongelma

Libanon

Saad al-Hariri palasi takaisin Libanoniin – Ero pääministerin tehtävästä on edelleen auki

Uber

Uber peitteli 57 miljoonan kuljettajan ja asiakkaan tietojen hakkerointia

Abitreenit

Sensoria ei säväytetä pelkillä faktaluetteloilla – näin kirjoitat paremmin historian yo-kokeessa