Tutkija: Eläinkokeettomista tutkimusmalleista uutta liiketoimintaa Suomelle

Tampereen yliopistossa toimii eläinkokeille vaihtoehtoja kehittävä yksikkö Ficam. Sen johtaja Tuula Heinonen uskoo, että tulevaisuudessa eläinkokeista luovutaan kokonaan. Hänen mielestään solu- ja kudosteknologiasta voisi tulla Suomeen kipeästi kaivattua uuttaa liiketoimintaa.

Kotimaa
Grafiikka koskien koe-eläinten käyttöä eläinkokeissa Suomessa vuonna 2012.
Yle Uutisgrafiikka

Saksassa eläinkokeita vastustava lääkärijärjestö käy aktiivista kampanjaa eläinkokeita vastaan. Doctors Against Animal Experiments Germany -järjestö haluaisi eläinkokeille täyskiellon Saksassa.

Suomen tiedepiireissä suhtautuminen eläinkokeisiin vaihtelee. Osa kannattaa eläinkokeita vankkumatta, mutta myös vaihtoehtomenetelmiä tutkitaan.

Tampereen yliopiston Ficam-yksikkö kehittää solu- ja kudosviljelyyn perustuvia malleja, joiden avulla voidaan täydentää tai korvata eläinkokeita. Lisäksi Ficam on yksi EU:n kolmestatoista virallisesta testauslaboratoriosta, jossa mitataan kansainvälisten tutkimusmenetelmien pätevyyttä ennen kuin niille myönnetään myyntilupa.

Ficamin johtajan dosentti Tuula Heinosen mielestä saksalaislääkärien vaatimus eläinkokeiden kieltämiseksi on osittain realistinen.

– Eläinten ja ihmisten biologia on hyvin erilainen. Eläinkokeet antavat monessa tapauksessa vain suuntaa antavan tuloksen. Isoimmat riskit kyllä saadaan eläinkokeissa selville, mutta silti hyvinkin pahoja vaikutuksia saattaa jäädä huomaamatta.

Eläinkokeiden tulokset epävarmoja

Heinosen mukaan eläinkokeet voivat pettää sekä lääkkeiden turvallisuuden että tehokkuuden mittaamisessa. Lääketieteessä käytetään laajasti hiiritautimallia, jossa tutkittaviin hiiriin siirretään ihmisen tautigeenejä muun muassa tulehduslääkkeiden kehittämiseksi. Silti tulehdus ei ilmene hiiressä samalla tavalla kuin ihmisessä.

Toivoisin, että tutkijat istuisivat saman pöydän ääreen keskustelemaan, mikä on eri eläinkokeiden hyöty ja haitta ja voisiko niitä tehdä toisin.

dosentti Tuula Heinonen, Tampereen yliopisto

– Toivottiin, että hiiritautimallin avulla lääkekehityksen onnitumisprosessi paranisi, mutta kävikin päinvastoin. Onnistumisprosentti on pienentynyt 12:sta kahdeksaan. Viime vuonna analysoitiin sellaisia lääketehtaiden kehittämiä tulehduslääkkeitä, jotka toimivat hyvin hiirillä mutta eivät kliinisissä tutkimuksissa ihmisillä. Näiden lääkkeiden kehittäminen jouduttiin keskeyttämään. Todettiin, että tulehdus ilmenee hiiren solutasolla eri tavalla kuin ihmisessä, vaikka geneettinen pohja on samanlainen.

Vaihtoehtomenetelmiä ei ole riittävästi

Heinosen mielestä monet eläinkokeet ovat periaatteessa turhia, mutta niistä ei voida tällä hetkellä luopua, koska vaihtoehtoja ei vielä ole riittävästi. Vaihtoehtoisia menetelmiä on vain paikallisiin vaikutuksiin, kuten silmä- ja ihoärsytyksen tutkimiseen.

– Eläinkokeettomia menetelmiä systeemisten vaikutusten tutkimiseen ei ole. Vain eläinkokeilla voidaan selvittää, onko yhdiste sydäntoksinen, aiheuttaako se maksavaurioita, vaikuttaako se kaikkiin elimiin tai sikiöön. Tehotutkimuksissa käytetään erilaisia solutestejä, mutta eläinkokeettomat tautimallit puuttuvat kokonaan.

Halu tehdä "parempaa tiedettä"

Heinonen aloitti uransa eläinkoetutkijana, mutta siirtyi eläinkokeettomien menetelmien kehittämiseen. Hän uskoo, että jossain vaiheessa ihmisten käyttöön tulevia tuotteita ei enää tarvitse testata eläimillä.

– Halusin pois eläinkoetutkimuksesta eettisistä syistä ja tehdäkseni parempaa tiedettä. Kun halutaan mallintaa ihmistä, niin silloin pitää olla ihmissolupohjaiset testit ja mallit, koska ihmisen biologia on erilainen kuin eläimen.

Koe-eläinten käyttö on kasvanut Suomessa

Suomessa eläinkokeiden vähentäminen kuuluu hallitusohjelmaan. Silti eläinkokeiden määrä on noussut vuodesta 2009 lähtien.

Grafiikka koskien koe-eläinten käyttöä eläinkokeissa 2007-2012.
Yle Uutisgrafiikka

Heinonen kuitenkin uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua voidaan olla jo pitkällä eläinkokeiden vähentämisessä, koska tiede ja teknologia kehittyvät nopeasti. Lopulta koe-eläinten kohtalo riippuu kuitenkin rahoituksesta, jonka määrä ei tällä hetkellä tyydytä Heinosta.

– Hiiritautimalleihin ja eläintesteihin annetaan kymmeniä kertoja enemmän rahoitusta kuin eläinkokeettomiin menetelmiin.

Silti voi olla, että tulevaisuudessa eläinkokeettomat tutkimusmenetelmät tuovat Suomelle vientituloja. Heinosen mukaan solubiologiassa ja kudosteknologiassa on vahvaa potentiaalia vientituotteiksi, sillä Suomen laki ihmisperäisen materiaalin käytössä on monia muita maita suosiollisempi, mikä antaa Suomelle etulyöntiaseman ainakin toistaiseksi.

Tähtäimessä kaupallisten tuotteiden kehittely

Ficamin tavoitteena on kehittää tutkimusmalleja kaupallisiksi tuotteiksi ja auttaa myös muita tutkimusryhmiä tuotteistamaan menetelmiään, jotka valitettavan usein jäävät julkaisutasolle.

– Nyt yliopistojen tutkimusryhmät kehittävät malleja omiin tarpeisiinsa, sillä tutkijat saavat meriittejä julkaisuista. Julkaisutasoisen mallin työstäminen rutiininomaisesti toimivaksi eläinkoetta korvaavaksi menetelmäksi on kuitenkin vähintään yhtä iso työ kuin mallin kehittäminen. Me tiedämme prosessin, jolla malli saadaan kansainväliselle tasolle.

Heinonen uskoo, että solu- ja kudosteknologia on tulevaisuuden ala.

– OECD-maissa on selkeä trendi pois eläinkokeista. Yhdysvalloissa tämä näkyy vielä aktiivisemmin kuin Euroopassa sekä viranomaisten että teollisuuden tahtotilana. OECD on myös julkaissut dokumentteja eläinkokeettomista menetelmistä, kuten ihon herkistymistä testaavan testipatterin.