Yritysjohtajat vauhdittaisivat terveydenhuollon yksityistämistä, kansa haraa vastaan

Yritysjohtajat yksityistäisivät nykyistä nopeammin sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi tappiota tehneet yritykset voisi työpaikkojen menetyksen uhallakin jättää ilman valtion tukia, kertoo Yle Uutisten kysely.

Pirstoutunut Suomi
Lääkäri mittaamassa potilaan verenpainetta.
Yle

Yle Uutiset lähetti 130 yritysjohtajalle kyselyn, joissa pyydettiin vastauksia joukkoon samoja kysymyksiä, joita käytettiin myös Taloustutkimuksen marraskuussa toteuttamassa laajemmassa tutkimuksessa. Yritysjohtajista vajaat kuusikymmentä vastasi kyselyyn.

Selkeimmin johtajien käsitykset poikkesivat marraskuun tutkimuksen koko väestöä edustavista lukemista väittämässä, jossa oli kyse sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisestä. Yritysjohtajista peräti 78 prosenttia oli sitä mieltä, että kyseisiä palveluja pitäisi yksityistää nykyistä nopeammin. Koko väestöstä sosiaali- ja terveydenhuollon nopeampaa yksityistämistä kannatti vain 18 prosenttia vastaajista. Päinvastaisella kannalla oli 65 prosenttia vastaajista.

– Itse kuvittelisin näin, että johtajat saattavat ajatella niin, että yksityinen puoli toimii tehokkaammin, arvelee niin ikään yritysjohtajana työskentelevä, ilmastointialalla toimivan Halton Oy:n toimitusjohtaja Tarja Takki.

Itse hän pitää sekä julkisia että yksityisiä palveluja tarpeellisina.

– Toisaalta jos ajattelee Suomessa julkista terveydenhuoltoa, sehän on kansainvälisesti katsottuna aivan erinomaisella tasolla. Ja on vaikea vetää selkeää rajaa, milloin yksityinen puoli toimii hyvin ja milloin julkinen puoli. Itse uskon tällaiseen kombinaatio-hybridiin, että molempia tarvitaan, toimitusjohtaja Takki jatkaa.

Tappioputket katkolle

Hieman yllättävää vastauksissa oli yritysjohtajien nuiva suhtautuminen tappiollisen yritystoiminnan tukemiseen. Johtajien mielestä valtion tuella ei tulisi pitää pystyssä tappiollista yritystä, vaikka muutoin työpaikkoja menetettäisiin. Haltonin toimitusjohtaja Takki on samalla linjalla.

– Jos yritys tekee pitkään tappiota, niin en näe mitään syytä miksi valtion pitäisi tukea sellaista. Tietenkin tässä on varmasti taustalla se, että ihmisten työpaikat säilyisivät, mutta uskon itse markkinatalouteen ja siihen että hyvät yritykset pärjäävät, hyvät yritykset pystyvät uudistumaan ja huonot kuolevat pois, Takki sanoo.

Moni aloittava yritys kuitenkin tarvitsee tukea.

– Ennemmin ohjaisin näitä tukia yrityksille, jotka pystyvät uudistumaan, uusille yrityksille, myös jotka pystyvät kasvattamaan liiketoimintaa, kansainvälistymään ja sitä kautta tarjoamaan työpaikkoja, Takki linjaa.

Tukiin vastikkeellisuutta 

Marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista koki, että nykyisten sosiaalitukien takia liian harva ottaa vastuun pärjäämisestään. Myös yritysjohtajat ovat selkeästi tätä mieltä.

– Itse uskon, että on varmasti tilanteita, jolloin sosiaalituet ovat aivan paikallaan ja tarpeellisia. Mutta toisaalta on varmasti paljonkin sellaisia tilanteita ja ihmisiä, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse, Takki sanoo.

Toimitusjohtaja Takki korostaa, että työn on oltava aina joutenoloa kannattavampaa. Tuet siis voivat hänen mukaansa myös passivoida.

– Olen sellaisiakin tapauksia nähnyt, että on sanottu, että en halua tehdä töitä, että on mukavampaa harrastaa ja elää tuella. Se ei kyllä ole tästä maailmasta, toimitusjohtaja Takki napauttaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Yritysjohtajien vastaukset kysymyksittäin

Kaikki jakaumat eivät pyöristyssyistä summaannu 100 prosenttiin. Lataa koko aineisto tarkasteltavaksi koneellasi (Excel-tiedosto). Aineiston lisenssi on CC-BY-SA 4.0.