Kaupunkien kulttuurijohtajat ovat muuta väestöä liberaalimpia

Suurten kaupunkien kulttuurijohtajat ottaisivat Suomeen enemmän pakolaisia, vähentäisivät Suomen energiankulutusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sallisivat samaa sukupuolta olevien avioliitot.

Pirstoutunut Suomi
Sateenkaarilippu hulmuaa.
Yle

Yle Uutiset pyysi suurten kaupunkien kulttuurijohtajia vastaamaan samoihin kysymyksiin, joita käytettiin myös Taloustutkimuksen marraskuussa toteuttamassa laajemmassa tutkimuksessa. Kysely lähetettiin 15 suurimman kaupungin kulttuurijohtajille. Heistä kahdeksan vastasi kyselyyn.

Kaikkein selvin ero kulttuurijohtajien ja kansalaisten välillä koskee kysymyksiä pakolaisten ottamisesta, homoavioliitoista ja joidenkin ihmisryhmien taipumuksista rikollisuuteen.

Kulttuurijohtajista 75 prosenttia oli sitä mieltä, että Suomeen pitäisi ottaa nykyistä enemmän pakolaisia. Koko väestöstä tätä mieltä oli 22 prosenttia, kun taas 58 prosenttia vastusti ajatusta. Yksikään kulttuurijohtajista ei vastustanut.

Eri mieltä rikoksista ja avioliitosta

Puolet kulttuurijohtajista oli myös sitä mieltä, että johonkin ihmisryhmään kuuluminen ei tee henkilöstä helpommin rikollista tai häiriökäyttäytyjää. Koko väestöstä 62 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että jotkut ihmisryhmät nimenomaan ovat taipuvaisempia rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen.

Kaikki kulttuurijohtajat olivat sitä mieltä, että samaa sukupuolta olevilla pareilla pitää olla oikeus avioliittoon. 75 prosenttia oli vahvasti samaa mieltä ja loput jonkin verran samaa mieltä asiasta. Koko väestöstä 55 prosenttia kannatti ja 34 prosenttia vastusti samaa sukupuolta olevien avioliittoja.

Selvä yksimielisyys vallitsi myös siitä, että tulevaisuudessa myös suomalaisten pitäisi vähentää energiankulutustaan huomattavasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaikista suomalaisista tätä mieltä oli 61 prosenttia, kun taas lähes neljännes vastusti ajatusta.

Yhtä mieltä epätasa-arvosta ja lain kunnioittamisesta

Kansan ja kulttuurijohtajien arvot kohtasivat parhaiten kysymyksissä, jotka koskivat naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä lain rikkomista, jos se on ristiriidassa oman moraalin kanssa.

Kulttuurijohtajista jopa 76 prosenttia koki, että epätasa-arvoa on yhä olemassa, kun koko kansasta tätä mieltä oli 65 prosenttia.

Lain rikkomista oman moraalin nimissä vastusti 75 prosenttia kulttuurijohtajista, kun vastaava luku koko väestön osalta on 64 prosenttia.

Pakkoruotsi ja sudet jakavat mielipiteitä

Ruotsin kielen virallisen aseman säilyttämistä kulttuurijohtajat kannattavat muuta väestöä enemmän. Ajatusta kielen erityisaseman purkamisesta vastusti 75 prosenttia, kun kaikista vastaajista 49 prosenttia vastusti ja 34 prosenttia kannatti ajatusta.

Susien metsästyksen vapauttamista vastusti 63 prosenttia kulttuurijohtajista, kun taas koko väestöstä nykyistä vapaampaa metsästystä vastusti 39 prosenttia. Silti 38 prosenttia vastaajista kannatti metsästyksen vapauttamista, mikä on lähellä koko väestön 41 prosenttia.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämistä nopeuttaisi 50 prosenttia kulttuurijohtajista, kun koko väestöstä sitä vastustaa jopa 65 prosenttia. Myös yksityistämisen nopeamman tahdin vastustajia löytyy kahdeksan kulttuurijohtajan joukosta kolme kappaletta.

Kulttuurijohtajat olivat muuta väestöä enemmän sitä mieltä, että suomalaisia holhotaan liikaa erilaisin säädöksin ja että valtion tuella ei pitäisi pitää pystyssä tappiollista yritystoimintaa. Myös lihansyönnin vähentäminen sai vähän enemmän kannatusta kulttuurijohtajien keskuudessa.

Kysytyistä asioista tärkeimpinä kulttuurijohtajat pitivät epätasa-arvon havaitsemista, lain asettamista moraalin edelle sekä yksilönvapauksien lisäämistä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kulttuurijohtajien vastaukset kysymyksittäin

Kaikki jakaumat eivät pyöristyssyistä summaannu 100 prosenttiin. Lataa koko aineisto tarkasteltavaksi koneellasi (Excel-tiedosto). Aineiston lisenssi on CC-BY-SA 4.0.