Päätoimittajat säilyttäisivät ruotsin toisena virallisena

Suurimpien sähköisten medioiden ja sanomalehtien päätoimittajat ovat arvokysymyksissä samoilla linjoilla muun väestön kanssa. Eroja löytyy kuitenkin, kun puheeksi tulee ruotsin kielen asema, pakolaiset tai yksilönvapauksien lisääminen.

Pirstoutunut Suomi
Ruotsin tunti koulussa.
Yle

Yle Uutiset kysyi maan suurimpien sähköisten medioiden ja levikiltään suurimpien sanomalehtien päätoimittajilta samat kysymykset, joita käytettiin Taloustutkimuksen marraskuussa toteuttamassa laajemmassa tutkimuksessa. 16:sta päätoimittajasta kuusi vastasi kyselyyn.

Suurin ero kyselyyn vastanneiden päätoimittajien ja muun väestön arvoissa koski pakolaisten ottamista Suomeen. Neljä päätoimittajaa kuudesta oli sitä mieltä, että pakolaisia pitäisi ottaa Suomeen enemmän, kun koko väestöstä samaa mieltä oli vain joka viides ja eri mieltä lähes 60 prosenttia.

Myös ruotsin kielen virallinen asema jakoi päätoimittajia eri leiriin muun kansan kanssa. Viisi päätoimittajaa kuudesta vastusti kielen virallisen aseman purkamista. Koko väestöstä sitä vastusti noin puolet ja kannatti noin kolmasosa.

Kolmas erottava tekijä oli mielipide ihmisten holhoamisesta. Viisi päätoimittajaa kuudesta oli sitä mieltä, että yksilönvapauksia pitäisi lisätä holhoamisen sijasta. Koko väestöstä samaa mieltä oli puolet.

Puolesta ja vastaan

Kyselyyn vastanneet päätoimittajat jakautuivat kahteen yhtä suureen leiriin kolmen arvokysymyksen kohdalla. Mielipiteet jakautuivat tasan puolesta ja vastaan siinä ovatko naiset Suomessa yhä epätasa-arvoisessa asemassa miehiin nähden. Koko väestöstä tätä mieltä oli noin kaksi kolmasosaa, kun reilu viidennes oli sitä mieltä, että epätasa-arvoa ei enää ole.

Toinen mielipiteet tasan jakanut kysymys koski sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityistämisen tahtia. Koko väestöstä noin kaksi kolmasosaa vastusti nykyistä nopeampaa yksityistämistä.

Päätoimittajat jakoi kahteen yhtä suureen leiriin myös kysymys siitä onko joillakin ihmisryhmillä muita enemmän taipumusta rikollisuuteen ja häiriökäyttäytymiseen.

Päätoimittajat kansan peilinä

Monissa kysymyksissä päätoimittajien mielipiteiden jakautuminen peilasi hyvin koko väestön vastauksia. Tällaisia kysymyksiä olivat muun muassa homoliittojen salliminen, sosiaalitukien vaikutus yksilön vastuunottoon sekä ilmastonmuutokseen reagoiminen.

Keskenään yksimielisiä päätoimittajat olivat vain siitä, että lakia ei tule rikkoa, vaikka se olisi ristiriidassa oman moraalin kanssa. Kaikki kyselyyn vastanneet päätoimittajat vastasivat olevansa jonkin verran tätä mieltä.

Muuta väestöä enemmän päätoimittajat vastustivat sekä lihansyönnin vähentämistä että tappiollisen yritystoiminnan jatkamista valtion tukemana.

Esitetyistä arvokysymyksistä kyselyyn vastanneet päätoimittajat pitivät itselleen tärkeimpinä yksilönvapauksia, tappiollisen yritystoiminnan kohtelua sekä ruotsin kielen asemaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Päätoimittajien vastaukset kysymyksittäin

Kaikki jakaumat eivät pyöristyssyistä summaannu 100 prosenttiin. Lataa koko aineisto tarkasteltavaksi koneellasi (Excel-tiedosto). Aineiston lisenssi on CC-BY-SA 4.0.