Ruokaa roskiin

"Ruokaa jäi. Tervetuloa syömään!" Jätteeksi joutuvan syömäkelpoisen ruuan määrää on mahdollista vähentää. Koko ruokaketjun hävikkimääriä ei vielä tunneta.

Silminnäkijä (tv)
Ruokavalikoimaa kaatopaikalla
"Ruokaa jäi. Tervetuloa syömään!" Jätteeksi joutuvan syömäkelpoisen ruuan määrää on mahdollista vähentää. Koko ruokaketjun hävikkimääriä ei vielä tunneta.

Lokit kirkuvat, kun tutkija Kirsi Silvennoinen penkoo roskapusseja Ämmässuon kaatopaikalla. Hän tutkii suomalaista ruokahävikkiä, ja suuret luvut tulevat konkreettisiksi. Pussi toisensa perään sisältää leipää, salaatinjämiä, puolikkaita kastiketuubeja, jauhopusseja…

Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa on arvioitu noin 400 miljoonaksi kiloksi vuodessa, eli noin 70 kiloksi henkilöä kohti. Hukkaan menevä ruoka on suuri ja turha taakka ympäristölle.

Jyväskylän Vaajakummun koulussa aloitettiin ensimmäisenä kokeilu, jossa kouluruokaa jaetaan ruoka-apuna myös ulkopuolisille. Keittiön henkilökunta, opettajat ja oppilaat ja Jyväskylän koulun ruokapalvelu ovat innoissaan antamastaan esimerkistä.

Kyltti kertoo, milloin tarjottavaa on jäänyt.
Jyväskylän Vaajakummun koululla tarjotaan yli jäänyttä kouluruokaa halukkaille – silloin kun ruokaa on jäänyt. Kyltti kertoo, milloin tarjottavaa on jäänyt. Yle Silminnäkijä

- Jos kaikissa Suomen kouluissa ruokittaisiin kouluruokailun tähteillä vaikka vain viisi henkilöä 160 päivää vuodessa, niin se tekisi kaksi miljoonaa annosta, joka nyt menee biojätteeksi, hehkuttaa idean äiti Paula Puikkonen.

Vaajakummun koulun lähiasukkaista keskimäärin parikymmentä on käynyt koululla aterioimassa. Jos kouluruokailun jälkeen jää hävikkiä - aina ei jää - ulko-ovelle laitetaan ilmoitus: “Ruokaa jäi. Tervetuloa syömään!”

Matts Dumellin toimittama raportti selvittää, missä ruokahävikkiä syntyy, ja miksi arvio suomalaisten ruokahävikistä on ratkaisevasti alhaisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, puhumattakaan YK:n elintarvikejärjestö FAO:n tilastoista.

Pilaantunut mandariini pussissa.
Suomalainen kuluttaja on armoton. Jos ananas on vähän harmaa tai mandariinipussissa on yksi pilaantunut hedelmä, tuote päätyy kaatopaikalle.Yle Silminnäkijä

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT julkisti 2012 raportin hävikin jakautumisesta suomalaisessa ruokaketjussa. Hajonta oli paikoin huomiota herättävän suuri, eikä alkutuotannon hävikkiä ole mitattu lainkaan.

Perunatilan omistaja vahvistaa, että hävikki alkutuotannossa voi nousta muutamasta jopa useaan kymmeneen prosenttiin.

- Jos nostan 40 tonnia perunaa pellosta, siitä noin puolet päätyy myyntiin ja lopusta tehdään rehua tai perunahiutaleita. Siitä en saa euroakaan, arvioi lammilainen viljelijä ja perunanjalostaja Jyrki Hasila.

Vaaka ja kirjanpito.
Kotona pois heitettävän ruuan punnitseminen voi tuottaa yllätyksen. Yle Silminnäkijä

Silminnäkijässä mitataan ruokahävikkiä myös erikokoisissa kotitalouksissa. Tulos oli yllätys yhden ja kahden hengen kotitalouksille. Suurperheen äiti puolestaan yllättyi hävikin pienuudesta.

Ruokahävikkiä on pyritty vähentämään myös kaupan puolella. Monet kauppaketjut, yksittäiset tavarantoimittajat ja päivittäistavaraliikkeet lahjoittavat merkittäviä määriä ruokatavaroita hyväntekeväisyyteen, useimmiten “parasta ennen”-päivämäärän lähestyessä.

Vanhetunutta kinkkua.
Roskiin vai ruuaksi? Yle Silminnäkijä.

Esimerkiksi Espoonlahden seurakunnan diakoniatyö jakoi viime vuonna ruoka-apuna 15 000 kassia elintarvikkeita, jotka oli pääosin lahjoittanut paikallinen kauppias Heimo Välinen.

Silti kaupasta biojätteeksi ja tunkiolle joutuu ainakin neljä kertaa enemmän kuin nälästä kärsiville.