Uudenlaiset palovaroittimet eivät ole aina huolettomia - pitääkö sähkömiehen vaihtaa varoittimen paristo?

Kiinteään sähköverkkoon kytketyssä varoittimessa on kaiken varalta paristo tai akku, mutta sellaisen vaihtaminen ei olekaan ehkä ihan helppo juttu.

Kotimaa
Palovaroitin katossa.
Vanhat palovaroittimet ovat yksinkertaisia käyttää, mutta uusissa, sähköverkkoon kytketyissä palovaroittimissa saattaa ilmeitä konstikkaita oikkuja.Yle

Viitisen vuotta sitten voimaan tullut laki edellyttää, että uudisrakennuksiin asennetaan kiinteään sähköverkkoon kytketty palovaroitin. Usein ne on kytketty eri piiriin talon muun verkon kanssa. Palovaroittimessa on myös patteri tai akku sähkökatkon varalta.

Uutta määräystä on pidetty edistysaskeleena, mutta kaikki kokemukset eivät ole olleet pelkästään myönteisiä. Yle Uutisiin otti yhteyttä asukas, joka kertoi palovaroittimensa alkaneen hälyttää keskellä yötä patterin loppumisen merkiksi.

Ongelma kävi mutkikkaaksi, kun ilmeni, ettei paristoa vaihdetakaan ihan helposti. Se oli sijoitettu varoittimeen sellaisen luukun alle, jossa varoitettiin näkyvästi korkeasta jännitteestä: "Warning! High voltage!"

Ymmällään ollut asukas soitti huoltoyhtiöön, jossa kehotettiin vaihtamaan patteri, vaikka verkkovirtaa ei saanutkaan kytkettyä pois. Huoltoyhtiön käynti paikalla olisi maksanut sata euroa.

Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?

Warning! High voltage!

Vastaukset vaihtelevat aika lailla. Hekan eli Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tekninen päällikkö Marko Parkkali on sitä mieltä, että varoitinta ei ehdottomasti kannata mennä itse räpläämään sähköiskuvaaran takia.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEK:n turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino puolestaan sanoo, että asia ei ole selkeä. Leinon mukaan sähköturvallisuusmääräykset lähtevät siitä, että jos laitteessa on paristo, jota pitää vaihtaa, on sen vaihto tehtävä turvalliseksi. Asukkaat eivät kuitenkaan aina tiedä, mitä uudenmalliselle laitteelle voi tehdä, saa tehdä ja mitä sille pitää tehdä, Leino sanoo.

Se, että laitteessa varoitetaan korkeasta jännitteestä ei välttämättä tarkoita, että siihen ei voisi koskea. Leino myöntää, että hän ei pysty sanomaan, onko patterin vaihto tällaisissa tapauksissa turvallista vai ei. Kuluttajakaan ei voi oikein tietää sitä mistään. Tässä on unohdettu loppukäyttäjä, huokaisee Leino.

Toisen suuren vuokra-asuntojen omistajan VVO:n prosessimanageri Matti-Pekka Koistinen sanoo, että VVO:ssa oli jo ennen nykylain voimaantuloa käytetty suoraan sähköverkkoon kytkettäviä varoittimia. Tuolloin oletettiin, ettei paristoa tarvitsisi lainkaan vaihtaa. Näinhän asia ei ole, hän sanoo.

Mistä tietää, että varoitin on kunnossa?

Suoraan sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet ovat kalliimpia kuin vanhat paristolla toimivat. Oletettavaa on, että ne ovat myös kestävämpiä kuin vanhanmalliset pelkällä paristolla toimivat.

Hekan hallinnoimissa asunnoissa ongelmiin ei ole edes törmätty. Hekan Parkkalin mukaan laitteet ovat idioottivarmoja. VVO:sta kuitenkin kerrotaan, että eräs tietty laitetyyppi oli muutama vuosi sitten ongelma. VVO:n kohteissa vaihdettiin takuutyönä noin 400 uudenmallista varoitinta.

Myös useimmissa uudenmallisissa laitteissa on nappi, jolla voi testata laitteen toimivuuden, mutta joissain niistä testausnappula on vaikeasti huomattava. Käytössä on myös muun muassa kaukosäätimellä testattavia varoittimia.

Mistä asukas voi tietää, että laite toimii? VVO:n Koistinen myöntää, että tässä on selvä epätietoisuuden vaara. Vaikka paristoja vaihdettaisiin parin vuoden välein, ja käytettäisiin hyvänlaatuisia pattereita, ei toimivuudesta voi olla aina varma.

VVO:sta korostetaan, että laitteen testaaminen on asukkaan vastuulla. Koistinen muistuttaa SPEK:n palovaroitinohjeesta.

Palovaroittimet ovat huoneiston haltijan eli asukkaan vastuulla. Hänen tehtävänään on huolehtia, että palovaroitin on toimintakunnossa. Palovaroittimen toimintakyky testataan painamalla testinappia kerran kuukaudessa ja aina, kun on oltu pidempään poissa kotoa.

Asukas vastaa palovaroittimen pariston vaihdosta. Myös taloyhtiö voi huolehtia paristojen vaihdosta, mikäli niin sovitaan. Hyvä paristonvaihtopäivä on kerran vuodessa, esimerkiksi hätänumeropäivänä 11.2. Markkinoilla on myös 10 vuotta kestäviä paristoja

SPEK:n mukaan ohjeistus koskee kuitenkin nimenomaan vanhanmallisia varoittimia.

Ongelmalliseen vastuukysymykseen herättiin SPEK:ssä Ylen otettua asiasta yhteyttä. Nyt valmisteilla on päivitys, jossa otetaan huomioon myös sähköverkkoon kytketyt laitteet.

SPEK:n Leino arvelee, ettei myöskään lainvalmistelussa osattu ottaa huomioon tällaisia käytännön ongelmia. Hän ennakoi päivitetyn ohjeen sisältävän ajatuksen, että sähköverkkoon kytketyn palovaroittimen mallista riippuen, on paristo asukkaan vaihdettavissa tai sähköalan ammattilaisen vaihdettavissa.

Joka tapauksessa asia pitäisi käsitellä etukäteen taloyhtiöissä, jotta asukkaat tietäisivät, mitä pitää tehdä, Leino sanoo.

Entäpä jutun alussa kuvattu tapaus? Olisiko asukas voinut vaihtaa pariston itse? Leinon mukaan kuulostaa siltä, että asukkaan olisi pitänyt jättää paristo sähköalan ammattilaisen vaihdettavaksi.