Metsässä ei liikahda lintukaan

Etelä-Savon metsät ovat hiljaisia eikä ruokintapaikoilla ole tungosta. Pikkulinnutkin ovat kaamoksen kourissa.

ilmiöt
Sinitiainen männyn oksalla
SinitiainenRaine Martikainen / Yle

Lintuharrastajan talvi on tähän mennessä ollut yhtä harmaa kuin perinteinen villasukka. Maastossa liikkuminen tosin on ollut helppoa, kun ei ole tarvinnut kahlata polvenkorkuisessa hangessa.

– Eipä nämä säät ole paljon innostaneet lintuharrastajia luonnon helmaan. Muutamat ovat sentään käyneet vakiopaikkoja tarkistamassa ja näin on saatu edes joitakin lintuhavaintoja viimeisen kuukauden ajalta, kertoo aluevastaava Harri Okkonen Mikkelin Lintuharrastajat Oriolus ry:stä.

Sää passivoi myös linnut, metsät ovat melko hiljaisia.

– Valoisammalla säällä ääniä kuuluu huomattavasti enemmän ja paremmin. Joku päivä täällä Savonlinnassa kuusitiainen lauleli kevätlauluaan. Uuden vuoden aikaan Punkaharjulla metsä oli tosi hiljainen ja siellä kuului vain lentävien korppien siipien suhinaa, kertoo Okkonen.

– Tuossa ennen leutoa kautta oli pieni pakkasjakso, joka siirsi varsinaisia muuttolintuja etelään ja ne poistuivat alueelta. Vähäinen määrä myöhäisiä muuttajia ja normaaleja talvilintuja on jäänyt paikoilleen.

Piekana ja pikku-uikku harvinaisimmat lajit

Etelä-Savon erikoisimpia lintuhavaintoja alkutalven ajalta ovat vesilinnuista tavi, muutama telkkä, isokoskelo, pilkkasiipi ja jokunen joutsen.

– Nämä havainnot on tehty tämän vuoden puolella. Havaintoja on yllättävän vähän, pohtii Okkonen.

Pikkulintu roikkuu kynsillään ruokintapallossa.
Jukka-Pekka Leinonen, Hankasalmi

Petolinnuista harvinaisin, muuttomatkalla ollut piekana nähtiin Hirvensalmella tammikuun ensimmäisenä päivänä.

– Pikku-uikku puolestaan puljasi Enonkoskella ennen joulua ja joulun jälkeenkin. Tätä lajia ei ole tavattu kuin vähän toistakymmentä kertaa koko Etelä-Savossa, joten se lienee harvinaisin havainto kuluneelta talvelta.

Pikku-uikku on Euroopan pienin uikkulintu. Suomessa se on erittäin vähälukuinen pesimälaji.

– Pikku-uikku on erakko ja oleskelee itsekseen. Ruokansa se hankii matalista virtavesistä. Talvisin sitä tavataan tässä lähialueella tavallisimmin Imatran Vuoksella. Jokunen vuosi sitten yksi pikku-uikku eleli talvensa Savonlinnassa, muistelee Okkonen.

Pikkulinnuista mustapääkerttu on tavattu Sulkavalla ennen joulua.

– Niitä jää joskus talviaikaan ruokinnalle.

Tikat ja tilhet vähissä

Tikkoja on Etelä-Savon alueella yleensä ihan kohtalaisesti. Nyt tilanne on toinen. Siellä, missä käpytikkoja on normaalisti kohtuullisen runsaasti, niitä on nyt vähän. Tikat ovat luultavasti lähteneet syksyllä vaeltamaan ja menneet lounaaseen.

– Itsellä on havainto, että käpytikka ei ole talvireviiriään pitänyt lainkaan Savonlinnassa omalla kotipaikallani. Vastaavanlaisia havaintoja muiltakin olen kuullut, sanoo Okkonen.

Tilhi pihlajassa.
Tilhi pihlajassa.Terho Tornberg / Yle

Myös marjalintuja on ilmatilassa kohtuullisen vähän, koska esimerkiksi pihlajanmarjasato oli heikko ja marjat syötiin jo syksyllä hyvissä ajoin tilhien ja rastaiden toimesta muuttoaikaan.

– Tilhestä on vain muutamia havaintoja Mikkelistä ja Savonlinnasta. Sekä musta- että räkättirastaasta on myös vain muutamia satunnaisia havaintoja, yllättävän vähän. Taviokuurnia on tavattu vain Heinäveden suunnalla muutama kymmen, kertoo Okkonen.

Moni lintujen ystävä on huomannut myös sen, että ruokintapaikalla on ollut aika hiljaista.

– Ilmeisesti luonnosta löytyy vielä ruokaa ja linnut ovat sen verran hajallaan, että ruokintapaikan linnustoa on vähemmän. Jos ruokinnan on aloittanut hyvissä ajoin, saattaa olla, että paikallisesti ruokavieraita riittää.

Harri Okkonen kertoo, että pöllöpuolella hiiripöllöjen vaellus on ollut kaikkein näyttävintä.

– Saattaa olla, että pöllöjen pesintöjä on odotettavissa Etelä-Savossa tänä vuonna kohtuullisen runsaasti.