Pitsinhimo koukutti käsityöläisen

Pieksämäkeläinen Silja Eränen hurahti pitsiin, kun ohuille perintölangoille piti keksiä käyttöä. Kuuden vuoden urakoinnin jälkeen Eräselle on kertynyt satoja liinoja ja vakava pitsiaddiktio.

Kotimaa
Valkoista pitsiä violetilla pohjalla.
Simo Pitkänen / Yle

Käsitöiden harrastaja Silja Eränen löysi virkkaamisen puolivahingossa.

- Äitini kuoli vuonna 2007 ja perin hänen jäämistöistään ison, mustan muovisäkillisen lankoja. Oli villalankaa, paksua puuvillalankaa ja ohutta lankaa...

Kun villalangat ja paksut langat oli työstetty käsitöiksi, Eräsen käsiin jäivät enää ohuet langat.

- Tulin sitten kokeilleeksi virkkaamista, kun huomasin että netistä sai vaikka minkälaisia malleja. Tämä on kuin hapankorppujen syönti: yhden jälkeen tekee jo mieli toista, Eränen kuvailee.

Jo kouluaikoina Eräsen käsityönumero oli kymppi, eikä virkkaaminenkaan ollut ihan vieras tekniikka. Alun jäykkyyden jälkeen liinoja syntyy nyt jo muun tekemisen ohessa.

- Joidenkin liinojen kanssa pystyn jopa katsomaan televisiota. Kinkkisempien liinojen kanssa on pakko keskittyä, tai tulee purkamista.

Pitsiliina ansaitsisi arvostusta ja huoltoa

Harrastaja-käsityöläisen töistä on koottu näyttely Jyväskylän käsityön museoon. Eränen on mielissään maaliskuuhun asti jatkuvasta näyttelystä.

Tämä on kuin hapankorppujen syönti: yhden jälkeen tekee jo mieli toista.

Silja Eränen

- Olen kiitollinen, että sain tuoda ne tänne näytille. Parempi esillä, kuin kotona vuodevaatelaatikossa piilossa.

Pitsiliinat ovat yhä suomalaiskodeissa melko yleisiä. Niiden arvostus on kuitenkin turhan vähäistä.

- Ainakin kirppiksellä kun katsoo niiden hintaa, niin ei niitä osata arvostaa. Ihmisten pitäisi myös oppia tärkkäämään ja pingottamaan liinat, silloin niiden muoto tulee paljon paremmin esille, Eränen opastaa.

Ei vain piirongin päälle

Pitsi on näkynyt vahvasti muodissa ja käsin tehdyille pitsiliinoille Silja Eränen keksii lukemattomia käyttötarkoituksia.

Ei niitä osata arvostaa.

Silja Eränen

- Ei sitä aina tarvitse laittaa lipaston päälle. Olen nähnyt pitsiliinoista tehtyjä tauluja ja keramiikka-astioita, mihin liinat on painettu koristeeksi. Verhoja, hääpukujen koristeita, mielikuvitus on rajana.

Silja Eräsen pitsinhimo ei ota laantuakseen, eikä musta muovisäkkikään ole vielä tyhjä.

- En tiedä, loppuuko minulta ensin terveys, kunto tai ikä kesken, mutta tuhat liinaa niistä saa.