Kapellimestari Storgårds Lapista: Harvassa paikassa näin innostava ja kiitollinen yleisö

Kansainvälisen läpimurtonsa viime vuonna tehnyt Lapin Kamariorkesteri on ja haluaa olla nimenomaan Lapin oma orkesteri. Yksi syy orkesterin kehittymiselle yhdeksi parhaista kamariorkestereista onkin oman yleisön kiitollisuus ja avarakatseisuus. Kapellimestari John Storgårdsin mielestä harvassa paikassa on näin kiitollinen yleisö.

Kotimaa
John Storgårds
Lapin kamariorkesterin taiteellinen johtaja John Storgårds johtaa orkesteriharjoituksia Rovaniemen kulttuuritalo Korundissa. Jarmo Honkanen/Yle

Lapin kamariorkesterin vuosi 2013 oli menestyksekäs. Vuoden aikana tehdyt levytykset saivat aikaan kansainvälisen läpimurron, jota on jo muutama vuosi odoteltukin.

- Tietoisuus ympäri maailman Lapin kamariorkesterista on noussut laajasti ja tasomme tiedetään myös kansainvälisesti. Levytyksemme sisältävät hyvää musiikkia, hyvin esitettynä ja hyvin äänitettynä ja ne on tehty laajalevikkiselle levy-yhtiölle. Meistä ollaan nyt kiinnostuneita myös Suomen rajojen ulkopuolella ja se on uutta, Lapin kamariorkesterin kapellimestari John Storgårds sanoo.

Voisi ajatella, että kaukaa Lapista on mahdotonta ponnistaa maailmanlaajuiseen tietoisuuteen, mutta näin ei ole. John Storgårds näkeekin juuri lappilaisuuden erityisenä tekijänä, joka edesauttaa orkesterin kehitystä.

- Sen tyyppistä avarakatseisuutta yleisön joukossa, kuin täällä Lapissa, tapaa hyvin harvoin missään päin tahansa maailmassa. Ohjelmistomme on hyvin laaja ja jopa haasteellinen, mutta se innostus, kannustus ja kiitollisuus millä se otetaan vastaan on vienyt meitä koko ajan eteenpäin. Kaikilla orkestereilla ei ole tällaista mahdollisuutta, Storgårds kiittelee.

- Orkesteri ei olisi voinut, eikä ehkä olisi uskaltanutkaan lähteä näin rohkeille linjoille ilman innostunutta yleisöään, John Storgårds jatkaa.

Nimenomaan koko Lapin orkesteri

Ennakkoluulottomuus ja rohkeus kuvaavat muutenkin orkesterin toimintaa. Esimerkkinä Storgårds mainitsee Sostakovitsin sinfonian numero 14, jonka orkesteri vei maakuntaan.

- Ivalon esityksessä kirkko oli täynnä ja siinä itkivät niin yleisö kuin soittajatkin, se oli valtava kokemus. Kysymyksessä ei ollut mikään helposti kuunneltava joululaulukonsenrtti vaan ihmiset olivat tulleet ottamaan vastaan juuri kyseisen teoksen, John Storgårds sanoo.

- Kun tehdään näin paljon ja ennakkoluulottomasti kaikkea, se kehittää orkesteria nopeammalla ja tehokkaammalla ja laajakatseisemmalla tavalla, kuin konservatiivisemmalla ja rajatummalla ohjelmistolla, Storgårds väittää.

Maakuntaorkesterina oleminen ei ole Lapin kamariorkesterille mikään rasite, päinvastoin. John Storgårds pitää sitä rikkautena.

- Meidän pitää olla, ja haluammekin olla, koko Lapin orkesteri. Joka puolella Lappia missä orkesteri on esiintynyt vastaanotto on ollut erittäin positiivista ja innostunutta. Myös meidän rohkeammat ohjelmat yleisö ottaa vastaan ja on hereillä. Se liikuttaa myös meitä soittajiakin, Storgårds sanoo.

Rahasta kiinni

Rovaniemen kaupunki on Lapin kamariorkesterin suurin rahoittaja. Nyt kaupungilla menee kohtuullisen huonosti ja se näkyy myös orkesterin toiminnassa. Ohjelmisto on taloudellisesti ajateltuna vuonna 2014 hieman kevyempi kuin aikaisemmin.

- Tässä kuitenkin taistellaan koko ajan sen puolesta, että pystyisimme ylläpitämään sen tason, jonka olemme kovalla työllä saavuttaneet. Emme ole luovuttaneet vaan haluamme tarjota yleisölle yhtä innovatiivisen ja luovan ohjelmiston tänä vuonna kuin aikaisemminkin, tässä teemme parhaamme, kapellimestari lupaa.

Rovaniemen kaupunki on asettanut orkesterille tulostavoitteen, jossa orkesterin olisi kerättävä omarahoitteisesti noin 50 000 euroa enemmän kuin viime vuonna, taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi. Kapellimestari John Storgård näkee tämän haasteellisena.

- Tällaiset tavoitteen on mielestäni helppo asettaa, mutta miten niihin konkreettisesti pystymme vastaamaan on vaikea ulkopuolisen ymmärtää. Tärkeintä kuitenkin on se, ettei orkesterille yritetä väkisin asettaa sellaisia vaatimuksia, jotka eivät tämäntyyppiseen toimintaan kertakaikkiaan sovi ja joita sen on mahdotonta toteuttaa, Storgårds muotoilee.

Ainoa mitä voi lisätä on soittajat

Orkesteri on jo nyt täystyöllistetty eikä konsertteja ole mahdollista kovinkaan paljon lisätä. Orkesterin suosiokin on jo sitä luokkaa, että salit ovat pääsääntöisesti täynnä joka kerta. Yleensä konsertteja on jo nyt useampi kerrallaan, joten lisätulojen hankkiminen lisäesiintymisillä näyttää vaikealta. Kapellimestari John Storgårdsilla on yllättävä säästökeino tähän hätään.

- Orkesteriin pitäisi saada palkata pari-kolme vakituista soittajaa lisää, niin että orkesterin sisäinen balanssi täydentyy. Mikäli orkesteria tilataan muualle ja isompiin saleihin esiintymään orkesterin jousisto kaipaa vahvistusta, Storgårds tietää.

- Emme voi lähteä esimerkiksi merkittäville ulkomaisille festivaaleille soittamaan vajaalla jousistolla, vaan joudumme joka tapauksessa värväämään keikkalaisia. Se tulee pitemmän päälle kalliimmaksi, kapellimestari John Storgårds laskee.

Ulkomainen kiinnostus on sitä luokkaa, että edellä mainittu tilanne tapahtuu varmuudella tulevaisuudessa useasti. Storgårds toivookin, että poliittiset päättäjät viimein huomaisivat, että orkesterille kannattaa antaa sen puuttuvat soittajat. Se tulee halvemmaksi. Kiinteät kulut muodostavatkin orkesterin kuluista noin 90 %, loput ovat toimintakuluja. Mahdollisuudet säästää niistä ovat pienet.

Orkesterin levyt ovat saaneet loistavan vastaanoton. Ne on nimetty maailmalla palkintoehdokkaiksi omassa sarjassaan ympäri maailman. Voisi kuvitella, että levymyynti korjaa aikanaan kaikki talousongelmat. Kapellimestari John Storgårds näkee mahdollisuuden tähän olevat yhtä suuri kuin loton päävoitossa.

- Klassisien musiikin levyjä myymällä ei tässä maailmassa ole kukaan päässyt vielä rikastumaan, kapellimestari Joihn Storgårds naurahtaa.