Poliisi mukana lastensuojelutilanteissa yhä useammin

Poliisin antama virka-apu lastensuojeluviranomaisille on lähes kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

Osallistu
Poliisin virka-apu lastemsuojeluviranomaisille
Yle Jenny Huttunen

Poliisin tilaston mukaan lastensuojeluviranomaiset ovat käyttäneet poliisin virka-apua yhä enemmän vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2006 poliisi antoi virka-apua lastensuojelulle koko maassa 1 485 kertaa, ja toissavuoteen mennessä määrä on kasvanut yli neljäntuhannen. Määrä on kasvanut tasaisesti vuosina 2006–2012.

Viime vuonna poliisi antoi lastensuojeluviranomaiselle virka-apua 3 552 kertaa. Luvusta puuttuvat tiedot joulukuun osalta. Erikoissuunnittelija Juha Helenius Poliisiammattikorkeakoulusta kertoo, että viime vuonna valtaosa virka-avusta annettiin tapauksissa, joissa lapsi tai nuori on karannut sijaishoitopaikastaan. Vantaan, Espoon ja Helsingin sijaishuollon ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen asiantuntijoiden mukaan sijaishuoltopaikoista karkailu onkin lisääntynyt viime vuosina.

Jotta tiedettäisiin millaisessa tilanteessa virka-apua on kulloinkin annettu, vaatisi se Heleniuksen mukaan rekisteröityjen virka-apuantojen perkaamista tapaus tapaukselta.

– Joko pyytävässä päässä ollaan entistä aktiivisempia tai sitten tilanteet, joissa poiliisia tarvitaan, ovat lisääntyneet.

Taustalla useita syitä

Tieto tilanteista, joissa virka-apua on pyydetty ja annettu, on hajallaan eri viranomaisilla. Sosiaalipuolella tilanteesta on käytännön kokemusta isojen kaupunkien, kuten Vantaan, Espoon ja Helsingin, sijaishuollossa. Vantaan sosiaalitoimen psykososiaalisten palveluiden palvelupäällikkö Anna Cantell-Forsbom näkee virka-avun pyytämisen lisääntymisen syynä karkailun lisäksi kolme tekijää.

Ensinnäkin ihmiset tekevät herkemmin ilmoituksia lastensuojelutarpeesta, eli viranomaisiin ollaan yhteydessä yhä useammin. Jos esimerkiksi naapuri tekee ilmoituksen kuultuaan viereisestä asunnosta väkivallan ääniä, tulevat paikalle useimmiten sekä sosiaalityöntekijä että poliisi.

Toiseksi riitaiset huoltajuusprosessit ovat Cantell-Forsbomin näkemyksen mukaan lisääntyneet. Poliisi vedetään mukaan, jos toinen vanhempi ei esimerkiksi suostu luovuttamaan lasta.

– Huoltajuusriidoista tehdään nykyisin myös helpommin oikeusprosesseja. Huoltajuuskiistojen juridisoituminen on myös hyvä bisnes.

Kolmas syy ovat lisääntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat.

– Tilanteet, joihin sosiaalityöntekijän ei ole turvallisuussyistä järkevää mennä ilman poliisia, ovat yleistyneet.

Karkailun lisääntymisen yhtenä syynä puolestaan on se, että sijaishuoltopaikoista on pulaa omassa kotikunnassa, jolloin nuoria hajasijoitetaan pitkien matkojen päähän kotiseudustaan. Pääkaupunkiseudulta sijoitetaan nuoria jopa Ouluun saakka. Vieraassa ympäristössä saattaa tulla suurempi houkutus karata takaisin sinne, missä ovat kaverit ja perheenjäsenet. Kun nuoren epäillään piilottelevan esimerkiksi kaverinsa luona, on mukana oltava poliisi, jotta kotietsintä voidaan tehdä. Sosiaalityöntekijällä ei myöskään ole kiinniotto-oikeutta, mikäli lasta ei saada mukaan vapaa-ehtoisesti.

Virka-avun antamisesta on säädetty poliisilaissa. Sen mukaan poliisin on annettava pyynnöstä muulle viranomaiselle virka-apua, jos niin erikseen säädetään. (siirryt toiseen palveluun) Cantell-Forsbomin mukaan sosiaaliviranomaisten ja poliisin tapaamisissa on käynyt ilmi, että lisääntyneet virka-apupyynnöt kuormittavat poliisia huomattavasti.

_Tieto lisätty 9.1.2014 klo 15:36: Sosiaalityöntekijällä ei myöskään ole kiinniotto-oikeutta, mikäli lasta ei saada mukaan vapaa-ehtoisesti. _