Nimekkäiden kulttuurihenkilöiden asuttama Lallukan taiteilijakoti etsii epätoivoisesti remonttirahaa

Helsingin Töölössä sijaitseva Lallukan taiteilijakoti valmistautuu mittavaan peruskorjaukseen. Lallukassa on asunut merkittäviä taiteilijoita Tauno Palosta Tove Janssoniin. Jos remonttirahoja ei saada kokoon, taiteilijakodin toiminta uhkaa loppua.

kulttuuri
Antti Ojala viimeistelee muotokuvaa ateljeessaan Lallukan taiteilijakodissa.
Antti Ojala viimeistelee muotokuvaa ateljeessaan Lallukan taiteilijakodissa.Juha Kivioja / Yle

Kuvataiteilija Antti Ojala sai elinikäisen vuokra-asunnon Taiteilijakoti Lallukasta yhdeksänkymmentäluvun alussa. Lallukan taiteilijayhteisö innoittaa hänen luovaa työtään.

- Täällä on hyvä yhteisö ja täällä tehdään aktiivisesti töitä, vaikka ihmisten mielikuvissa tämä saattaa olla semmoinen oleilupaikka. Toinen hyvä puoli on se, että täällä on eri taiteenalojen ihmisiä ja siitä syntyy hyvää vuorovaikutusta.

Kahdeksankymmentä vuotta toimineessa Lallukassa on asunut kaikkiaan noin 250 taiteilijaa. Joukossa on monia tunnettuja nimiä, kuten Tauno Palo, Ellen Thesleff, Tove Jansson ja Aarre Merikanto. Nykyisiä asukkaita ovat muun muassa Outi Heiskanen, Laila Pullinen ja Vesa Vierikko.

Huokeat tilat helpottavat luomistyötä

Lallukassa taiteilijat saavat työskennellä ja asua varsin edullisesti, sillä neliövuokra on noin 12 euroa.

- Kun taiteilijalla on turvattu asuminen, se helpottaa työn tekemistä, ja täällä on todella tehty vuosien varrella merkittävä osa suomalaisesta taiteesta, sanoo Lallukan taiteilijaklubin puheenjohtaja Risto Fredriksson.

Fredriksson asuu itsekin Lallukassa. Ennen eläköitymistään hän toimi Kansallisoopperan soolosellistinä lähes viisikymmentä vuotta.

Mesenaatti haussa

Nyt peruskorjauksen tarpeessa olevan Lallukan toiminta on vaakaludalla. Valtio ja Helsingin kaupunki maksavat kaksi kolmasosaa yli kymmenen miljoonan remontista, mutta loput Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön täytyy kerätä itse.

- Käännymme kulttuuria rahoittavien säätiöiden puoleen. Katsomme myös, löytyisikö yksityiseltä puolelta sellaista mesenaattihenkeä, jota Juho ja Maria Lallukalla aikoinaan oli, kertoo arkkitehti Simo Freese Lallukan taiteilijakotisäätiöstä.

Säätiöllä ei ole muuta omaisuutta kuin kiinteistö, jota se ylläpitää vuokratuloilla. Vuokria ei kuitenkaan haluta nostaa. Muuten tilat saattaisivat käydä liian kalliiksi taiteilijoille, ja taiteilijakodin toiminta loppuisi.

Kuvataiteilija Antti Ojalan mielestä vastaavia tiloja olisi vaikea löytää.

- Ainakin kuvataiteilijoilla on erinomaiset työtilat, että miehessä on vika jos ei mitään synny.

Taiteilijakoti Lallukka rakennettiin vuonna 1933 viipurilaisen kauppiaan ja mesenaatin Juho Lallukan testamentin varoilla. Lallukka on Helsingin ensimmäisiä funkisrakennuksia ja sen sisätilat edustavat art deco -tyyliä. Arkkitehti Gösta Juslénin suunnittelema talo onkin suojeltu rakennussuojelulain perusteella.