Al-Qaidan Irakin haara hyötyy Syyrian sisällissodasta  

Syyrian sisällissota ja Irakin sunniarabien turhautuneisuus ovat mahdollistaneet al-Qaida-verkoston Irakin haaran uuden nousun alueella.

Ulkomaat
Sunni-taistelijoita
Irakilaisia Sunni-taistelijoita Fallujassa 5. tammikuuta.EPA/MOHAMMED JALIL

Al-Qaida-terroriverkostoon kytkeytyvän ISIS-järjestön toiminta sekä Irakissa että Syyriassa kuvastaa sitä, miten maiden konfliktit enenevässä määrin kietoutuvat yhteen. Äärijärjestön juuret ovat Irakin miehityksessä, ja rooli Syyrian sisällissodassa on uudelleen vahvistanut sen vaikutusvaltaa alueella.

Syyriassa ISIS on kasvattanut rooliaan joukkojensa lukumäärää suuremmaksi kokeneiden ja hyvin varustettujen taistelijoidensa avulla, mutta brutaalien otteidensa takia se on viime aikoina saanut vastaansa useat muut Syyrian kapinallisryhmittymät.

Irakissa ISIS on viime aikoina käyttänyt hyväkseen sunniarabien tyytymättömyyttä maan shiiajohtoiseen hallitukseen ja saanut kapinoivien sunniheimojen tuella jalansijaa Fallujan ja Ramadin kaupungeista läntisessä Anbarin maakunnassa, joka jo Yhdysvaltain miehityksen aikana tunnettiin sunnien vastarinnan keskuksena.

ISIS:n toiminta kuvastaa Syyrian sisällissodan mutkikkaita ja alati vaihtelevia liittolaissuhteita, konfliktin leviämistä valtiorajojen yli ja radikaalin kansainvälisen islamismin sekasortoisissa oloissa saavuttamaa jalansijaa.

ISIS:n kaltaiset radikaalit kansainväliset ääri-islamilaiset ryhmät ovat toiminnassaan taipuvaisia lietsomaan uskonryhmien välisen konfliktin piirteitä.

Toisaalta ISIS on saattanut ylittää todelliset voimavaransa ryhtyessään käymään yhtäaikaista monen rintaman kamppailua Irakissa ja Syyriassa.

ISIS suututti muut Syyrian kapinalliset

Syyriassa ISIS on pyrkinyt ottamaan omaan hallintaansa alueita, joita kapinalliset ovat onnistuneet valtaamaan hallituksen joukoilta.

Syyrialaisia on järkyttänyt al-Qaidaan kytkeytyvän järjestön äärimmäinen ja paikallistapoja kunnioittamaton islamintulkinta.

ISIS on myös syyllistynyt muiden kapinallisryhmien edustajien sieppauksiin ja murhiin kesästä 2013 alkaen.

Äskettäin kolme Syyrian suurta kapinallisryhmittymää liittoutui ISIS-järjestöä vastaan, mikä on johtanut kapinallisten välisiin taisteluihin muun muassa pohjoisessa Raqqan kaupungissa, pohjoisessa Idlibin maakunnassa ja Aleppossa.

Viimeinen korsi kilpaileville kapinallisryhmille oli ilmeisesti Ahrar al-Sham -prikaatin johtajiin kuuluneen tohtori Hussein al-Suleimanin eli Abu Rayyanin kidutus ja murha.

Syyrian suurimpiin kapinallisryhmittymiin kuuluva Ahrar al-Sham on keskeinen osa islamistista Islamilainen rintama -kapinallisliittoumaa, joka on tällä hetkellä mahdollisesti suurin kapinallisryhmien liittouma Syyriassa.

Suositun Abu Rayyanin murhan jälkeen Islamilainen rintama ilmeisesti näytti vihreää valoa hyökkäykselle ISIS-taistelijoita vastaan.

Toinen al-Qaidaan kytkeytyvä Syyriassa toimiva kapinallisryhmä, Al-Nusran rintama, on kehottanut jihadisteja sopimaan riitansa ja keskittymään taisteluun Syyrian hallitusta vastaan.

Al-Qaidan haarat kamppailevat vallasta

Syyrian sisällissodan keskellä meneillään on siis myös valtakamppailu kahden al-Qaidaan kytkeytyvän järjestön, al-Nusran rintaman ja ISIS:n kesken.

Irakin ja Levantin islamilainen valtio eli ISIS tai ISIL syntyi Irakin al-Qaidan pyrkimyksistä yhdistyä al-Qaidan syyrialaiseen haaraan al-Nusran rintamaan (Jabhat al-Nusra).

Huhtikuussa 2013 Irakin islamilaisen valtion ISI:n johtaja Abu Bakr al-Baghdadi ilmoitti, että ISI ja Syyrian al-Nusran rintama yhdistyisivät.

Al-Nusran rintaman johtaja Abu Muhammad al-Golani kuitenkin torjui yhdistymispyrkimykset, ja samoin teki al-Qaida-verkoston nykyinen johtaja, egyptiläinen Ayman al-Zawahiri, joka on kehottanut ISIS-järjestöä keskittymään Irakin operaatioihin.

Al-Nusraa voi siis pitää al-Qaida-verkoston virallisena edustajana Syyriassa, sillä järjestöllä on takanaan al-Qaidan keskusjohdon tuki.

Molemmat ryhmät ovat houkutelleet riveihinsä ulkomaisia taistelijoita, mutta al-Nusran rintaman johdossa ja riveissä toimii enemmän syyrialaisia. ISIS-järjestössä ulkomaiset taistelijat sen sijaan ovat johtoasemassa.

Ranskalainen islamismin tutkija Romain Caillet arvioi uutistoimisto AFP:lle, että useimmat ISIS:n sotilasjohtajat ovat irakilaisia tai libyalaisia, kun taas uskonnolliset ovat saudeja tai tunisialaisia. Taistelijoista enemmistö taas on syyrialaisia.

ISIS:n uskotaan saavan rahallista tukea lähinnä yksityishenkilöiltä Persianlahden alueelta

Al-Qaida nostaa taas päätään myös Irakissa

Syyriassa ISIS siis taistelee sekä hallitusta että muita kapinallisia vastaan. Irakissa se on samaan aikaan ryhtynyt avoimeen taisteluun hallitusta vastaan läntisessä Anbarin maakunnassa.

Fallujan ja Ramadin kaupungeissa puhjenneet väkivaltaisuudet ovat merkki al-Qaidan uudesta vahvistumisesta Irakissa. Osatekijä on Syyrian sisällissota.Syyriasta on tiettävästi palannut taistelijoita Irakiin,

Tämänhetkinen tilanne Fallujassa ja Ramadissa jakaa myös sunniarabien rivejä, sillä osa alueen sunniheimoista on noussut aseisiin hallitusta vastaan ja osa taas taistelee hallituksen puolella al-Qaidan asemiehiä vastaan.

Al-Qaida hyödyntää Irakin sunnien katkeruutta

Irakin al-Qaida sai syntynsä, kun Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin hallinnon Irakissa vuonna 2003 ja miehitti maan.

Saddamin aikaisen Baath-valtapuolueen jäsenten siivoaminen Irakin hallinnosta ja Irakin armeijan hajottaminen katkeroittivat sunniarabeja, jotka olivat olleet määräävässä asemassa Saddamin hallinnossa.

Saddamin jälkeisessä Irakissa valta-asemaan nousivat shiiamuslimit, jotka muodostavat enemmistön Irakin väestöstä.

Jordanialaisen militantin Abu Musab al-Zarqawin (1966–2006) johdolla Irakin al-Qaida lietsoi sunnien ja shiiojen vastakkainasettelua siviiliväestöön kohdistuneilla terrori-iskuilla.

Silmitön väkivalta kostautui

Irakin al-Qaidan uutta ruumiillistumaa, ISIS-järjestöä, nykyään johtava Abu Bakr al-Baghdadi on jordanialaisen Zarqawin oppipoika ja näyttää suhtautuvan yhtä huolettomasti al-Qaidan keskusjohdon esittämiin ukaaseihin kuin Zarqawi.

Al-Qaidan johto arvosteli nimittäin jo Zarqawia siitä, että tämä kohdisti iskuja enemmän shiiasiviilejä kuin yhdysvaltalaisia miehittäjiä vastaan.

Strategia ei välttämättä ollutkaan erityisen viisas Irakin al-Qaidan kannalta, sillä silmitön väkivalta sai monet sunniarabit kääntymään al-Qaidaa vastaan ja liittoutumaan Yhdysvaltain joukkojen kanssa terroriverkostoa vastaan.

Sunniheimojen muodostamat puolisotilaalliset joukot, jotka tunnettiin nimillä Irakin pojat ja Herätyksen neuvostot, näyttelivät merkittävää roolia pahimpien väkivaltaisuuksien rauhoittamisessa.

Irakin pääministeri vieraannutti sunnit

Yhdysvaltain vetäydyttyä Irakista shiialaisen pääministerin Nuri al-Malikin itsevaltaiset otteet ovat vieraannuttaneet sunniarabit.

Fallujan ja Ramadin levottomuudet puhkesivat, kun pääministeri Maliki määräsi turvallisuusjoukot hajottamaan sunnien mielenosoitusleirin Anbarin maakunnan pääkaupungissa Ramadissa.

Tämä on jälleen avannut al-Qaidalle mahdollisuuksia esittäytyä sunniarabien suojelijana shiiojen sortoa vastaan.

Paljon riippuukin siitä, miten Irakin hallitus nyt hoitaa Fallujassa ja Ramadissa kärjistyneen vastakkainasettelun.

Ramadissa hallitus on kyennyt tekemään yhteistyötä sunniheimojen kanssa ISIS:tä vastaan, mutta Fallujan siviilialueille kohdistunut tykistötuli herättää pelkoja siitä, että hallitus omilla toimillaan edelleen kärjistää ristiriitoja ja kylvää tulevien konfliktien siemeniä.

Alueellinen valtakamppailu kärjistää ristiriitoja

Syyrian ja Irakin konfliktien kietoutuminen toisiinsa tuo uutta mutkikkuutta Lähi-idän vyyhteen. Syyrian sisällissodan liekkejä on lietsonut alueellinen valtakamppailu erityisesti Saudi-Arabian ja Iranin kesken.

Persianlahden itsevaltaiset ja öljyvaroiltaan rikkaat sunnimonarkiat Saudi-Arabia ja Qatar tukevat sunnimuslimien ryhmiä Syyriassa presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan leikatakseen siten Assadin keskeisen liittolaisen, shiiajohtoisen Iranin vaikutusvaltaa alueella.

Konfliktissa voimistuvat siten entisestään sunni- ja shiiamuslimien välienselvittelyn piirteet, mikä puolestaan lietsoo kansanryhmien jännitteitä myös naapurimaissa Irakissa ja Libanonissa.

Libanonin shiiamuslimien aseellinen järjestö Hizbollah on sekaantunut Syyrian sotaan, sillä Assadin hallinto on Hizbollahin merkittävä tukija ja on myös kanavoinut Iranin tukea Hizbollahille. Samaan aikaan Libanonin sunnit ovat tukeneet Assadia vastustavia kapinallisia.

Al-Qaidaan kytkeytyvä ISIS näyttää sekin toimivan Libanonissa, sillä järjestö kertoo olleensa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa Hizbollahin tukialueella äskettäin tehdyn pommi-iskun takana.

Ristiriidat mutkistavat Yhdysvaltain asennetta

Presidentti Assadin hallinnon kaatumista toivovalle Yhdysvalloille tilanne alkaa olla kiusallinen.

Yhdysvallat tukee Irakin shiiajohtoista hallitusta sunnimuslimien äärijärjestöjä vastaan, kun taas Syyriassa Yhdysvaltain läheiset liittolaiset Saudi-Arabia ja Qatar tukevat sunnien äärijärjestöjä Syyrian hallintoa vastaan.

Radikaalin islamismin nousu Syyrian kapinallisten keskuudessa on huolettanut Yhdysvaltoja, joka kovin mielellään tukisi maallisia, maltillisia kapinallisia Assadia vastaan.

Joulukuussa Yhdysvallat ilmoitti keskeyttävänsä sotilastarvikkeiden viemisen Syyrian kapinallisille, kun Islamilaisen rintaman taistelijat olivat ottaneet hallintaansa sotilastarvikevarastoja maltillisempina pidetyiltä kapinallisryhmiltä.

Yhdysvaltain kannalta hankalaa on myös Assadin vastaisen rintaman mureneminen lukuisiksi keskenään kilpaileviksi ryhmittymiksi.

Lähteet: AFP, AP, Reuters