1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Viininjuomisen saa kuvata, pullojen ääreen sammumista ei

Kysymys siitä, mitä saa kuvata ja mitä julkaista, aiheuttaa tuon tuosta hämmennystä. Laki antaa rajat, mutta ei tulkintaohjeita. Esimerkiksi rajun näköinen huostaanotto, joka ladattiin nettiin, on viranomaisten vain kestettävä.

Päivi Tiilikka
Internet pursuaa kansalaisten kuvia sukujuhlista ja joukkotapahtumista. Viestintäoikeuden ma professori Päivi Tiilikka valottaa, mitä saa kuvata ja mitä julkaista ilman, että yksityisyydensuoja kärsii.

Nettiin ladattu video kahden vastustelevan lapsen huostaanotosta Oulussa on herättänyt laajaa keskustelua siitä, mitä saa kuvata ja julkaista netissä. Viestintäoikeuden professorin mielestä viranomaisten on vain kestettävä julkisuus.

Täytyy vain tehdä virkatoimet niin nuhteettomasti, että kestää julkisuuden.

Päivi Tiilikka

- Julkiseen viranomaistoimintaan kuuluu se, että se on julkista. On ymmärrettävää, että työtään tekevä virkamies ei pidä siitä, että hänen työpaikalleen sännätään kuvaamaan tai yksittäistä toimeenpanotilannetta kuvataan, mutta se on aika olennainen osa virkatoimia, että ne ovat julkisia. Kuvaamiseen tai kuvien levittämiseen ei oikein voi puuttua. Täytyy vain tehdä virkatoimet niin nuhteettomasti, että kestää julkisuuden, sanoo viestintäoikeuden määräaikainen professori Päivi Tiilikka Helsingin yliopistosta.

Tiilikan mukaan asioista tulee julkisuudessa helposti yksipuolinen kuva, koska viranomaiset ovat salassapitovelvollisia.

- Kuulemme vain toisen osapuolen kannan, Tiilikka sanoo.

Kuvaaminen on sallittua, ellei se ole kiellettyä

- Kuvaaminen kuuluu sananvapauteen, johon kuuluu oikeus julkistaa, levittää ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja viestejä, Tiilikka sanoo.

Lähtökohtaisesti kuvaaminen on siis sallittua, ellei sitä ole nimenomaan kielletty.

Rikoslain salakatselusäännöksen mukaan esimerkiksi kotirauhan piirissä olevaa ihmistä ei saa kuvata ilman lupaa, eli esimerkiksi kotona, veneessä tai pihalla. Myös virkamiestä koskee laajempi suoja, jos hän on sellaisessa työtilassa, joka ei ole yleisölle avoin. Myös julkaiseminen määrittyy rikoslain mukaan. Yksityiselämää loukkaava tieto voi olla totuudenmukaista, mutta yksityiselämän piiriin kuuluvaa.

- Se voi olla esimerkiksi tietoa ihmissuhteista, sairauksista tai päihteidenkäytöstä, Tiilikka sanoo.

Kunnianloukkauksessa on kyse valheellisen tiedon tai vihjauksen levittämisestä tai muunlaisesta halventamisesta.

- Esimerkiksi tällaiset kuvat, että tämä mies vei kännykkäni tai tämä mummo antaa myrkytettyjä elintarvikkeita eläimille. Jos ne eivät pidä paikkaansa, niin voi olla kysymys kunnianloukkauksesta, Tiilikka selittää.

Maalaisjärjellä pärjää pitkälle

Vaikka lakia ei tarkkaan tuntisikaan, maalaisjärjellä ja yleisellä moraalikäsityksellä pääsee aika pitkälle.

Kannattaa miettiä tykkäisikö kaveri siitä, että kuva hänestä julkaistaan.

Päivi Tiilikka

- Kun esimerkiksi julkaisee kavereiden kuvia, niin miettii, että millainen tämä kaveri on. Pitäisikö hän siitä, että julkaisen tämä kuvan, Tiilikka sanoo.

Kännykkäkamerat räpsyvät tiuhaan tahtiin esimerkiksi perhejuhlissa. Periaatteessa ne kuuluvat kotirauhan piiriin, mutta Tiilikan mukaan niitä saa kuvata.

- Yleensä perhejuhlakuvissa ei ole kyse yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Siinä ei tule niinkään laki rajaksi, vaan yleiset hyvät tavat.

Rajut kotibileet voivat olla jo eri juttu.

- Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen edellyttää, että tiedon levittäminen on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa kuvan kohteelle. Ehkä viinilasin juomisen ei voida sitä vielä olevan, mutta jos on kuva viinapullojen keskelle sammuneesta henkilöstä, silloin arvio voi olla jo toinen, sanoo Tiilikka.