1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Netti voi auttaa vaikka ahdistuksen ensiaskelilla

Mielenterveyden ongelmien kanssa painiskeleville löytyy jo valtaosassa maata tietoa oman alueen palveluista yhden nettiosoitteen takaa. Mielenterveystalo.fi:n kautta kuka vain voi hakea omien oireidensa mukaista apua. Itsehoito-ohjeiden toivotaan auttavan ehkäisemään vaikeita häiriöitä. Toisaalta palvelusta luvataan apua myös omaisille ja ammattilaisille. Sivustolta löytyy myös nettiterapiaosuus.

Mielenterveystalo.fi:ssä on oma palvelunsa nuorille ja oma aikuisille. Kuva: Sari Vähäsarja / Yle

Netistä löytää toki tietoa myös mielenterveydestä ja sen häiriöistä muutenkin. Oikeastaan runsaudenpula onkin yksi vaiva, johonMielenterveystalo.fi (siirryt toiseen palveluun)vastaa:

– Kun googlettaa masennuksella, psykoosilla tai muulla, netti on tietoa niin pullollaan, että se voi olla epäkuranttia ja vaikea lukea. Mielenterveystalo taas on pullollaan asiallista tietoa ja asiallisia hoitoväyliä, lupaa Jarmo Syrjälä. Hän toimii aluekoordinaattori Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jonka alueelle palvelu laajeni loppuvuodesta.

Mielenterveystalo on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tuottama verkkopalvelu. Se kehitettiin ja otettiin käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009. Nyt se kattaa jo Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Uusimaaan sairaanhoitopiirien alueen. Ruotsinkielinen versio ilmestyy kevään aikana.

Harjoituksia itsehoitoon

Mielenterveystalo.fi ei vaadi kirjautumista, vaan sivulta valitaan vain aikuisten tai nuorten talo. Edetä voi esimerkiksi oirenavigaation kautta: silloin valitaan oire tai ongelma, joita löytyy ahdistuneisuudesta alakuloon ja ihmissuhdeongelmista pakkoajatuksiin.

Tämän voisi ajatella kysymyksenasetteluna itselleen: olenko minä ahdistunut?

– Tämän voisi ajatella kysymyksenasetteluna itselleen: olenko minä ahdistunut? Sitten kun klikkaa, saa lisätietoa ahdistuneisuudesta. Sen avulla voi vähän tulkita, onko kyse ahdistuneisuudesta, havainnollistaa Jarmo Syrjälä.

Palvelu tarjoaa myös esimerkiksi konkreettisia itsehoito-ohjeita ja harjoituksia, joita voi kokeilla kotiterapiana.

Anna itsellesi lupa olla huolestunut asioista ja varaa joka päivä tiettyyn aikaan päivästä pieni hetki (esimerkiksi 15 minuuttia) aikaa siihen, että keskityt pohtimaan vain huoliasi. Samalla voit jäsennellä esimerkiksi paperille sitä, mikä on ahdistuksesi taustalla oleva virheellinen sääntö tai ns. katastrofitulkinta ja mitkä seikat tukevat sen todenperäisyyttä ja mikä voisi olla tasapainoisempi ajatus.

Oireiden vakavuus auttaa löytämään oikean avun

Palvelussa edetään valitsemalla oireiden vakavuusaste: jos esimerkiksi kokee toistuvia oireita, mutta kyse ei ole vielä varsinaisesta häiriöstä, ollaan portaalla kaksi viisiportaisella asteikolla. Samoin kysytään, onko elämäntilanteessa jotain, mikä voisi selittää oloa.

Lopuksi valitaan oma kotikunta ja katsotaan, kuka ja missä apua voisi tarjota. Avun antajia on sairaanhoitopiireistä yhdistykseen ja kunnista järjestöihin. Palvelu myös ohjaa niiden sivuille ja antaa yhteystietoja puhelinnumeroita myöten.

Jarmo Syrjälä sanookin, että palvelu antaa todellisen mahdollisuuden hakea helpotusta juuri senhetkiseen oloon.

Sieltä voi myös löytää uusia avuntarjoajia.

– Jos on vaikka lieviä oireita eikä heti tohdi mennä päivystykseen. Sieltä voi myös löytää uusia avuntarjoajia.

Syrjälä itse yllättyi ammattilaisenakin tietoja kootessaan siitä, kuinka kattavasti palveluja on ja kuinka hyvin ne ovat järjestäytyneet. Erityisesti järjestöjen iso määrä yllätti. Apu lieviin oireisiin saattaakin löytyä vaikka seurakuntien tai yhdistysten toiminnasta. Niille onkin sivuilla oma linkkinsä, jonka kautta tietoja voi ilmoittaa. Kyseessä on jatkuvasti täydentyvä palvelu.

Toisaalta Syrjälä muistuttaa, että vakavasta mielenterveydenhäiriöstä kärsivä ei useinkaan jaksa itse etsiä tietoa tai apua. Mielenterveystalo.fi on hänen mukaansa iso apu myös omaisille. Hän toivoo sen löytävän käyttäjiä myös esimerkiksi kouluterveydenhuollosta, terveyskeskuksista ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten parista.