Voimaa vaativa moottorivarjoliito on yhä tuntematon laji

Moottorivarjoliito vaatii voimaa ja keskittymistä, mutta ilmaan pääsemisen jälkeen se on kevyttä kuin nojatuolissa istuminen. Laskuvarjolta näyttävä varjoliidin voi pitää lentäjän ilmassa neljäkin tuntia. Moottorivarjoliidon harrastajia on Suomessa pari sataa, mutta laji on yhä melko tuntematon isolle osalle ihmisistä.

varjoliito
Moottorivarjoliidin taivaalla.
Toni Pitkänen / Yle

Moottorivarjolla liitäminen on laji, jota voi käytännössä harrastaa itsenäisesti. Lentoon nouseminen vaatii paljon voimaa, mutta varjon saa ilmaan ilman toisen ihmisen apua. Tämä on merkittävä asia, mikä tekee lajista harrastajien mielestä kiinnostavan.

Varjolla pääsee lentämään aina kun on aikaa.

Tuomas Ervasti

- Varjolla pääsee lentämään aina kun on aikaa, eikä ole kenestäkään toisesta riippuvainen. En tarvitse ketään pellon reunaan auttamaan, sanoo Tuomas Ervasti Lapinlahden Ilmailijoista.

Varjoliidin muistuttaa paljon laskuvarjoa, mutta se on pinta-alaltaan hieman suurempi ja siiven kärjet ovat erimalliset. Varjoliidin saadaan ilmaan moottorin ja ropelin avulla.

- Siipi levitetään sateenkaaren muotoon selän taakse, moottori käynnistetään ja nostetaan valjaat selkään. Sitten lähdetään juoksemaan ja työnnetään siipeä punoksesta eteenpäin, siinä vaiheessa siipi täyttyy sievästi ja nousee pään päälle. Sitten vaan kaasu pohjaan ja juoksemaan, ja siipi nostaa lentoon, kuvailee Ervasti.

Tuuli on suurin este lentämiselle

Toistakymmentä vuotta lajia harrastanut Ervasti sanoo pitävänsä lajia suhteellisen turvallisena, kunhan tiedostaa ja muistaa riskit.

- Kun pitää järjen mukana eikä lähde huonoon keliin lentämään, laji on hyvin turvallista. Ihanteellinen tuulennopeus on 1-2 metriä sekunnissa, jos mennään yli viiden metrin, ei ole mielekästä lähteä lentämään.

Lentoonlähtökunnossa laite painaa 30–40 kiloa, ja sen kanssa on jaksettava juosta muutama kymmenen metriä. Moottorivarjon kulutus on noin kolme litraa tunnissa. Yhdellä varjolla voi periaatteessa lentää nelisen tuntia. Ervasti lentää kuitenkin usein vain yhdestä kahteen tuntia.

Siinä vaan istutaan samalla tavalla kuin nojatuolissa.

Tuomas Ervasti

- Parin tunnin jälkeen alkaa kyllä tuntua paikoissa ja haluaa jo maahan. Muuten lentäminen on tosi helppoa. Siinä vaan istutaan samalla tavalla kuin nojatuolissa, selän takana oleva potkuri työntää eteenpäin ja auttaa pysymään ilmassa. Siinä vaan istuskellaan ja jarrukahvoista ohjataan siipiä.

"Tuollainen on kertakaikkiaan saatava"

Tuomas Ervasti on ollut aina kiinnostunut ilmailusta, ja varjoliito oli helpoin laji lähteä tutustumaan alaan.

- Olin vuoden pari harrastanut vapaalentoa, kun näin ensimmäisen kerran kouluttajan lentävän moottorilla, päätin että tuollainen on kertakaikkiaan saatava. Kuopiossa on talvisin erinomaiset mahdollisuudet lajin harrastamiseen, nyt vain odotan järvelle jäätä.

Moottorivarjoliitoa voi harrastaa paitsi järven jäällä myös esimerkiksi pellolla. Kuopiossa lajin harrastajia on parikymmentä, Suomessa pari sataa ja maailmalla kymmeniä tuhansia.

Moottorivarjolla liitäminen edellyttää ensin vapaalentokurssin suorittamista, sen jälkeen on käytävä moottorilentämisen kurssi. Uusien laitteiden ja kurssien hinta saattaa nousta yhteensä lähelle 10 000 euroa.

Tarkemmin moottorivarjoliitämiseen ja harrastuksen aloittamiseen pääsee tutustumaan Kuopion ilmailuyhdistyksen sivulla. (siirryt toiseen palveluun)