Syyrian kapinallisryhmien vaihtelevat kuviot

Syyrian sisällissodassa taistelevien kapinallisjärjestöjen liittosuhteet ja keskinäiset vihamielisyydet vaihtuvat nopeaan tahtiin. Presidentti Bashar al-Assadia vastaan asettunutta aseellista liikehdintää on leimannut hajanaisuus ja keskinäinen kilpailu rahoituksesta ja vaikutusvallasta. Islamistiryhmien rooli on kasvanut merkittäväksi kapinallisten riveissä.

Ulkomaat

Syyrian sisällissodassa hallitusta vastaan taistelevien kapinallisryhmien liittoumat muuttavat nopeasti muotoaan vaihtelevien tilanteiden mukaan, ja rajalinjat eri ryhmittymien välillä ovat usein pikemminkin veteen piirrettyjä viivoja. Syyrian kapinalliset eivät ole kyenneet muodostamaan yhtä yhtenäisesti toimivaa liittoumaa vuonna 2011 alkaneen aseellisen taistelun aikana.

– Kapinalliset eivät missään vaiheessa ole kyenneet järjestäytymään kollektiiviseksi sotilaalliseksi voimaksi, vaikka Turkki, Yhdysvallat, Qatar, Saudi-Arabia ovat pitkään yrittäneet saada heidät tekemään niin, historian ja kansainvälisten suhteiden apulaisprofessori Samer Abboud Arcadia-yliopistosta Philadelphiasta sanoo.

Vapaan Syyrian Armeijan (FSA) piti toimia kapinallisten sateenvarjo-organisaationa, mutta se ei ole kyennyt missään vaiheessa luomaan keskitettyä komentoketjua, joka koordinoisi taisteluoperaatioita ja joukkojen siirtoja. Onkin vaikea puhua varsinaisesta armeijasta.

– Syyriassa konfliktin toisena vuonna kapinallisryhmät vannoivat nimellisesti kuuliaisuutta Vapaan Syyrian armeijalle mutta eivät koskaan ottaneet määräyksiä tai saaneet resursseja siltä, tohtori Samer Abboud sanoo.

Uudeksi yhteistyöelimeksi muodostettiin joulukuussa 2012 kenraali Salim Idrissin johtama Korkein sotilasjohto, mutta sen arvovaltaa on pahoin murentanut merkittävien islamistiryhmien eriytyminen omaksi liittoumakseen, Islamilaiseksi rintamaksi.

Samaan aikaan kapinallisten ulkomaista imagoa on mustannut al-Nusran rintaman ja ISIS-järjestön kaltaisten al-Qaidaan kytkeytyvien kovan linjan islamistiryhmien vaikutusvallan kasvu sisällissodassa.

Persianlahdelta virtaavat yksityiset lahjoitukset ovat ohittaneet länsimaiden tukeman Syyrian Vapaan Armeijan rakenteet ja ruokkineet radikaaleja jihadistiryhmiä.

Viimeaikainen kehitys on, että useat syyrialaiset kapinallisryhmät ovat liittoutuneet ISIS-järjestöä vastaan ja hyökänneet sen taistelijoita vastaan muun muassa pohjoisessa Raqqan kaupungissa, Idlibin maakunnassa ja Aleppon kaupungissa.

Irakilainen journalisti Ghaith Abdul-Ahad luonnehti London Review of Books -lehdessä Syyrian kapinaliikettä joukoksi improvisoituja yhden miehen ympärille muodostettuja pataljoonia, jotka kiertävät taistelusta toiseen rahoitusta etsien.

Näin Ghaith Abdul-Ahad kuvasi maaliskuussa 2013 pataljoonan muodostamiseen tarvittavia resursseja:

”Ensin tarvitaan nuoria miehiä maaseudulta, jossa työttömien ylijäämäväestö on vuosisatojen ajan tarjonnut väkeä eri armeijoihin ja kapinaliikkeisiin. Aseita saadaan salakuljettajilta, mieluiten Irakin tai Turkin kautta. Sitten tarvitaan henkilö, joka osaa käyttää kannettavaa tietokonetta ja/tai videokameraa ja voi lähettää videoita internetiin – se on oleellista, kun haetaan rahoitusta ulkomailla asuvilta syyrialaisilta tai Persianlahden rahoittajilta. Pieni määrä ideologiaa ei haittaa, todennäköisesti häivähdys jonkin sortin islamismia. Rahaa tarvitaan myös, mutta kolmella tai neljällä tuhannella dollarilla pääsee alkuun.”

Niinpä seuraavat luonnehdinnat eräistä johtavista kapinallisryhmittymistä saattavat vanhentua nopeastikin.

Islamilainen rintama

Islamilainen rintama on seitsemän merkittävän islamistiryhmän liittouma, jonka uskotaan olevan tätä nykyä suurin kapinallisarmeija Syyriassa. Voimien yhdistämisen taustalla on nähty tarve kohentaa varainhankintaa Persianlahden sunnimonarkioista.

Islamilaisen rintaman muodostaminen marraskuussa oli paha isku länsimaiden tukemalle Syyrian sotilasneuvostolle, joka menetti eräitä keskeisiä jäseniään Islamilaiseen rintamaan.

Islamilaisen rintaman jäseniä on luonnehdittu kovan linjan sunni-islamisteiksi, jotka haluaisivat perustaa Syyriaan islamilaisen valtion.

Islamilaisen rintaman järjestöt ovat kuitenkin olleet valmiimpia yhteistyöhön muiden kapinallisryhmien kanssa kuin al-Qaidaan kytkeytyvä äärijärjestö ISIS.

Islamilaisen rintaman taistelijoiden määräksi on arvioitu 40 000–50 000 taistelijaa. Vielä on vaikea arvioida, pystyykö islamistien liittouma oikeasti pitämään rivinsä koossa yhtään paremmin kuin Vapaan Syyrian Armeija aikanaan.

Kansainvälisen al-Qaida-terroriverkoston haarat, al-Nusran rintama ja ISIS, ovat Islamilaisen rintaman ulkopuolella.

Islamilainen rintama ei ole julistanut virallisesti taistelua ISIS:ää vastaan mutta monet sen johtavista ryhmäkunnista ovat osallistuneet viimeaikaisiin hyökkäyksiin ISIS:n taistelijoita vastaan.

Syyrian vallankumouksellisten rintama

Joulukuussa muodostettu Syyrian vallankumouksellisten rintama ei näyttäisi edustavan mitään selvästi määriteltyä ideologiaa tai poliittista agendaa.

Kyseessä vaikuttaa olevan yritys muodostaa vastavoima Islamilaiselle rintamalle ja muille jyrkän linjan islamistikapinallisille.

Syyrian vallankumouksellisen rintaman tunnusten alle ilmoittautui joulukuussa ainakin 14 ryhmää. Kyseessä on joukko maltillisen islamistisia tai ideologialtaan määrittelemättömiä ryhmiä.

Suurin osa vallankumouksellisten rintaman jäsenryhmistä on Pohjois-Syyriasta, mikä heikentää ryhmittymän pyrkimystä esittäytyä koko Syyrian kattavana liittoumana.

Syyrian vallankumouksellisten rintamalla on kireät suhteet Islamilaiseen rintamaan mutta se on ilmaissut tukeaan joulukuussa 2012 perustetulle Korkeimmalle sotilasjohdolle, joka yritys luoda koordinoiva johtoelin hajanaisille kapinallisryhmille.

Korkein sotilasjohto puolestaan on liittoutunut länsimaiden tukeman oppositioryhmittymän Kansallisen neuvoston kanssa.

Ryhmittymän selkärangan muodostaa pohjoisessa Idlibin maakunnassa toimiva Jamal Maaroufin johtama Syyrian marttyyrien prikaati, jonka mainetta on Idlibissä mustannut kilpailevien islamistiryhmien syytös, että Maarouf ja hänen taistelijansa ovat ohjanneet sotatoimiin tarkoitettuja rahoja omiin taskuihinsa.

Ryhmittymän uskotaan saavan rahoituksensa Persianlahden valtioista, erityisesti Saudi-Arabiasta.

Vapaan Syyrian armeija oli kapinallisten aikaisempi sateenvarjo-organisaatio mutta kapinalliset eivät onnistuneet luomaan yhtenäistä rakennetta ja johtoa. Samat ongelmat vaivaavat myös Korkeinta sotilasjohtoa.

Mujahediinien armeija

Kahdeksan syyrialaisryhmän muodostama liittouma aloitti toimintansa tammikuussa ja ryhtyi heti hyökkäykseen ISIS-järjestöä vastaan. Tämä on herättänyt epäilyjä, että kyseessä on Persianlahden rahoittajien perustama ryhmä al-Qaidaan kytkeytyvää ISIS-järjestöä vastaan.

Mujahediinien armeija sanoo, että sen riveissä on noin 5000 taistelijaa. Ryhmää pidetään maltillisen islamistisena. Useimmat ryhmittymään liittyneet ryhmäkunnat ovat suhteellisen pieniä ja liittoumasta tiedetään vain vähän.

Mujahediinien armeija on yhdessä Syyrian vallankumouksellisen rintaman kanssa käynyt hyökkäykseen ISIS-järjestöä vastaan pohjoisessa ja itäisessä Syyriassa.

Sen sijaan Mujahediinien armeija ei ilmeisesti aio taistella Syyrian virallista al-Qaida haaraa, al-Nusran rintamaa, vastaan.

Al-Nusran rintama (Jabhat al-Nusra)

Vaikutusvaltaiseen ääri-islamistiseen kapinallisjärjestöön kuuluu sekä syyrialaisia että ulkomaisia taistelijoita. Kansainvälisen al-Qaida-terroriverkoston johto on virallisesti nimennyt al-Nusran rintaman Syyrian edustajakseen.

Al-Nusra ryhtyi ensimmäisten joukossa tekemään itsemurhaiskuja ja autopommi-iskuja Syyrian kaupungeissa.

Järjestö kannattaa kovan linjan jyrkkää islamintulkintaa ja vaatii islamilaisen valtion perustamista Syyriaan mutta se on myös pyrkinyt esittäytymään kilpailijaansa ISIS:iä maltillisempana.

Al-Nusran rintamalla arvioidaan olevan riveissään 7000–8000 taistelijaa. Se on tehnyt yhteistyötä useimpien muiden kapinallisryhmien kanssa.

Al-Nusran johtaja, Abu Muhammad al-Golani, on kehottanut ISIS-ryhmää ja muita jihadistisia kapinallisryhmiä keskinäiseen tulitaukoon.

Irakin ja Levantin islamilainen valtio (ISIS tai ISIL)

Irakin ja Levantin islamilainen valtio on kaikkein kovaotteisin islamistiryhmittymä Syyriassa ja brutaaleilla otteillaan se on onnistunut saamaan useimmat muut kapinallisryhmät vastaansa.

ISIS:n riveissä arvioidaan olevan noin 6000–7000 taistelijaa, mutta sen taistelijoita pidetään asiaansa sitoutuneina ja kokeneina.

Irakilaistaustaisen al-Qaida-ryhmittymän johtaja Abu Bakr al-Baghdadi on uhmannut al-Qaidan keskusjohdon vaatimusta, että ISIS:n pitäisi keskittyä operaatioihin Irakissa ja jättää Syyria al-Nusran rintaman hoitoon.

Helmikuussa 2014 al-Qaidan johtaja Ayman al-Zawahiri ilmoitti, että ISIS ei ole osa al-Qaidaa.

ISIS sai Syyriassa aluksi kannatusta paikallisväestöltä, koska se suhtautui ankarasti ryöstelyyn ja yritti tarjota jonkinlaisia sosiaalipalveluita hallitsemillaan alueilla.

ISIS:n kovan linjan islamintulkinta sekä arvostelijoiden ja kilpailevien kapinallisryhmien jäsenten sieppaukset ja murhat kuitenkin käänsivät monet syyrialaiset järjestöä vastaan, ja useat kapinallisryhmät ovat liittoutuneet järjestöä vastaan ottaakseen takaisin ISIS:n haltuunottamia alueita.

Samaan aikaan ISIS käy kamppailua Irakin hallitusta vastaan läntisessä Anbarin maakunnassa.

Korkein sotilasjohto

Prikaatinkenraali Salim Idrissin johtama Korkein sotilasjohto on yritys muodostaa uusi katto-organisaatio Vapaan Syyrian Armeijaan (FSA) liittyneille kapinallisryhmille. Korkein sotilasjohto kytkeytyy Syyrian maanpakolaisopposition Syyrian Kansallisneuvostoon (SNC).

Korkeinta sotilasjohtoa on kuvattu politiikaltaan maltilliseksi, epäideologiseksi liittoumaksi, minkä ansiosta sillä onkin takanaan Yhdysvaltain, Turkin ja Persianlahden sunnivaltioiden tuki.

Tavoitteena on ollut, että Korkein sotilasjohto edustaisi aidosti kapinallisten kenttäkomentajia. Tämä vaikuttaa jääneen toiveajatteluksi.

– Se ei ole koskaan kontrolloinut prikaateja, se ei ole koskaan kontrolloinut operaatioita, se ei ole valmistellut strategiaa kentällä toimivien prikaatien kanssa, apulaisprofessori Samer Abboud Arcadia-yliopistosta Philadelphiasta sanoo.

Yhdysvallat on toivonut, että Syyrian oppositioryhmiä ulkomailla edustavalla Syyrian Kansallisneuvostolla olisi vahvat siteet Syyrian sisällä toimiviin kapinallisiin ja kansalaisyhteiskunnan edustajiin.

Syyrian opposition edustajien on usein epäilty istuskelevan hotelleissa Istanbulissa ilman todellista kosketusta sisällissodan rintamilla toimiviin kapinallisiin.

Islamilaisen rintaman muodostaminen marraskuussa oli kuitenkin kova takaisku Korkeimmalle sotilasjohdolle, sillä se vei mukanaan eräitä sen suurimpia ryhmäkuntia ja horjutti korkeimman sotilasjohdon kykyä esiintyä kapinallisten kattojärjestönä.

Lisäksi Islamilainen rintama otti hallintaansa varastoja, joissa oli Yhdysvaltain kapinallisille toimittamia tarvikkeita, mikä puolestaan johti siihen, että Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa keskeyttävänsä sotilastarvikkeiden toimitukset Syyrian kapinallisille.

Lähteet: Reuters