Erityislapsi teknologiakerhossa: Äiti, etkö sinä osaa, näinhän tämä tehdään!

Pohjois-Karjalassa on kehitetty uudenlaista toimintaa erityislapsille. Teknologiakerhoissa oleellista on ollut se, että esimerkiksi autistiset lapset ovat itse päässeet kehittämään tarvitsemiaan atk-sovelluksia. Lasten ja vanhempien kuulemisen palkkioina ovat onnistumisen elämykset.

terveys
Poika heijastetun tietokonekuvan edessä.
Teknologiakerhossa muun muassa napattiin omalla keholla kiiinni tietokoneen heijastamia kuvia. Koju Film Company Oy

Itä-Suomen yliopisto ja Honkalampi-säätiö kehittivät teknologiakerhoissa viiden vuoden ajan tapoja, joilla parannetaan muun muassa erityislasten motoriikkaa ja keskittymistä.

Kerhoissa lapset kulkivat tehtäväpisteeltä toiselle, tietokoneella luotiin esimerkiksi tarinaa kuvista tai ruudulta napattiin jaloilla liikkuvia hahmoja.

Tutkijat, ohjaajat, lapset ja vanhemmat toimivat tasavertaisena ryhmänä ja palautetta annettiin koko ajan.

Lapsi on päässyt tekemään ja oppimaan asioita, hänet on hyväksytty tähän joukkoon.

Silja Hirvijärvi-Okkonen

- Kyllä varmaan kaikkein tärkeintä tässä on ollut lapsen osallisuus, eli oma lapsi on päässyt tekemään ja oppimaan asioita. Hänet on hyväksytty tähän joukkoon, hänen mielipiteitään on kuunneltu ja arvostettu ja myös minua vanhempana on kuunneltu tässä kerhossa, kuvailee yhden kerholaisen äiti Silja Hirvijärvi-Okkonen.

- Kaikki olivat periaatteessa tasa-arvoisia lähtökohdiltaan ja toiminta itsessään lähti ruokkimaan osallisuutta, kun jokaisella oli tilaisuus sanoa ja antaa palautetta ja vaikuttaa. Toiminta kehittyi siihen suuntaan, joka oli sopivaa kaikille, arvioi erityispedagogiikan professori Eija Kärnä Itä-Suomen yliopistosta.

Ei pulmia, vaan onnistumisia

ADHD, kehitysvamma, aistihäiriöt - erityislapsia on yhtä moneen lähtöön kuin meitä muitakin. Teknologia on lapsille hyvä kaveri.

- Teknologia ympäristönä ja toimintamiljöönä on sellainen, joka tutkimustenkin mukaan on erityislapsille sopiva. Se antaa paljon palautetta, mutta neutraalisti, se sallii epäonnistumista. Se ei anna epäonnistumisesta negatiivista palautetta, mikä ihmiseltä voi tulla vaikka ihan pienenä vinkkinä silmistä tai kehon asennosta, kuvailee erityispedagogiikan professori Eija Kärnä.

Jokaisella lapsella on myös paljon potentiaalia, paljon lahjakkuutta.

Eija Kärnä

- Ehkä suurin haaste on se, että lapset ovat hyvin erilaisia. Kun on erilaisia lapsia, on haastavaa, että toiminta ja ympäristö palvelevat lasten tarpeita ja nostavat heidän vahvuutensa esiin. Näemme usein erityislapset pulmakeskeisesti ja usein myös palvelut on rakennettu pulmakeskeisesti, jolloin myös ehkä kiinnitetään liikaa huomiota negatiiviseen puoleen.

- Ei nähdä, että jokaisella lapsella on myös paljon potentiaalia, paljon lahjakkuutta, paljon sellaista, mitä pitäisi saada heistä ulos ja heitä hyödyttämään.

Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamien teknologiakerhojen toiminta on päättymässä viiden vuoden toiminnan jälkeen.

Vaikka teknologiakerhot loppuvat, ei kokemus ja tieto kaikkoa. Kehitettyjä sovelluksia voi ladata netistä, toiminta poikii uusia monitieteellisiä yliopistotutkimuksia, ja kerholainen jatkaa yllätyksiään kotona.

- Kyllä toki mie olen aina tiennyt, että hän on erittäin taitava lapsi, mutta täällä kerhossa on tullut tällaisiakin tilanteita vastaan, että hän on sanonut, että "äiti, etkö sinä osaa, näinhän tämä tehdään!", sanoo Silja Hirvijärvi-Okkonen.