Startup-yritysten joukkorahoitus tekee tuloaan myös Suomeen

Joukkorahoituksella on perinteisesti hankittu kansalaisilta rahaa muun muassa hyväntekeväisyyteen tai elokuvien tekemiseen. Yritysmaailmassa uudet, listaamattomat yritykset voivat myös hankkia pääomia joukkorahoituksella.

Kotimaa
Piceasoftin toimistotilat
Marjut Suomi / Yle

Osakepohjainen joukkorahoitus on pikku hiljaa nousemassa yhdeksi pienyritysten rahoitusvaihtoehdoksi. Joukkorahoituksella listaamattomat yritykset hankkivat rahaa yksityisiltä piensijoittajilta ja antavat vastineeksi yhtiönsä osakkeita.

Joukkorahoitus on tuttu tapa kerätä varoja esimerkiksi hyväntekeväisyyteen, mutta yritysten rahankeruussa se on vielä harvinaista.

Finanssivalvonnassa uuden rahoitustavan rantautumista Suomeen seurataan kiinnostuneina, kertoo toimistopäällikkö Esa Pitkänen.

– Tarkkoja lukuja osakepohjaisen joukkorahoituksen laajuudesta ei ole. Toiminta on vielä hajanaista eikä varsinaista joukkorahoituksen sääntelyä ole.

– Sääntelyn tarvetta selvitetään parhaillaan sekä EU-tasolla että kansallisesti, mutta molemmat selvitykset ovat vielä kesken, sanoo Pitkänen.

"Sijoittajan pitää ymmärtää riskit"

Toimistopäällikkö Esa Pitkänen Finanssivalvonnasta korostaa, että listaamattomaan yritykseen sijoittamiseen liittyy riskejä, kuten sijoittamiseen yleensäkin.

– Riskit ovat tavallista pörssisijoittamista suuremmat jo senkin takia, että yhtiöistä saatava informaatio on puutteellisempaa kuin listatuissa yhtiöissä.

– Oleellista on hankkia riittävästi tietoa sekä yrityksestä että joukkorahoituspalveluja välittävästä tahosta, sanoo Pitkänen.

Joukkorahoitusyhtiötkin kaipaavat pelisääntöjä

Suomessa toimii jo muutamia rahoitusyhtiöitä, jotka auttavat listaamattomia kasvuyrityksiä hankkimaan pääomia. Tunnetuimpia ovat Vauraus Suomi, Invesdor ja Venture Bonsai.

– Pelisääntöjä tarvitaan alan toimivuuden ja uskottavuuden kannalta. Yksi vaihtoehto olisi, että Finanssivalvonta sääntelisi toimintaa, sanoo Vauraus Suomi Oy:n toimitusjohtaja Antti Suorsa.

Samaa mieltä Invesdor Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Mäkelä.

– Olisi hyvä, jos finanssivalvonta laatisi ohjeet osakepohjaiselle joukkorahoitukselle. Sijoituspalvelulupa olisi liian raskas tapa, mutta ohjeistus on tarpeen.

Vaikka suoraa, joukkorahoitusta koskevaa sääntelyä ei ole, toimintaa säätelevät muun muassa arvopaperimarkkinalaki ja kuluttajansuojalaki.

Piceasoft keräsi kunnon potin

Tamperelainen Piceasoft on neljän entisen Nokian työntekijän perustama yritys, joka aloitti lokakuussa 2012. Ohjelmistoalan yritys keräsi osakepohjaisella joukkorahoituksella 1,5 miljoonan euron potin.

– Me olemme positiivisesti yllättyneitä siitä, että sijoittajat ottivat meidän viestimme niin hyvin vastaan, iloitsee Piceasoftin liiketoiminnan kehitysjohtaja Risto Kivipuro.

– Meillä on hyvät tuotteet, jotka vakuuttivat sijoittajat. Toinen on puhelinten jälleenmyyjille tehty ohjelma, jonka avulla voi siirtää tietoja vanhasta puhelimesta uuteen. Toisen tuotteemme avulla tavalliset kuluttajat voivat ladata esimerkiksi videoita internetistä omaan päätelaitteeseen.

Piceasoftin tavoitteena ovat kansainväliset markkinat. Jalansijaa on jo haettu muun muassa Arabiemiraateista, Saksasta, Kiinasta ja Intiasta.

Pelkkä idea ei riitä joukkorahoitusta havittelevalle

Tarkkoja lukuja joukkorahoituksella pääomia hankkineiden yritysten määrästä tai rahasummista ei ole. Karkean arvion mukaan yrityksiä on toistaiseksi muutamia kymmeniä ja kokonaissumma 20 miljoonan euron luokkaa.

Venture Bonsai on Euroopan vanhimpia osakepohjaiseen joukkorahoitukseen erikoistuneita yhtiöitä. Hallituksen puheenjohtaja Antti Hannula tietää kokemuksesta, että uusi rahoitustapa sopii startup-yrityksille, joilla on valmiina muutakin kuin pelkkä idea.

– Osakepohjainen joukkorahoitus sopii parhaiten sellaisille kasvuyrityksille, jotka ovat edenneet jo sen verran, että voivat vakuuttaa tavallisenkin piensijoittajan liiketoimintansa kasvupotentiaalista.

Jutusta korjattu klo 16:51 Venture Bonsain hallituksen puheenjohtajan nimi.