EU-parlamentti haluaa lobbarit kuriin

Parlamentti joutui pian päättyvällä kaudellaan kovimman lobbauksen kohteeksi tupakkadirektiivin valmistelussa. Nyt EU-elimissä lobbaavien rekisteröityminen haluttaisiin pakolliseksi.

lobbaus

Brysselissä halutaan kiristää lobbareiden toimintaa ohjaavia sääntöjä. EU-parlamentti ja lukuisat kansalaisjärjestöt vaativat EU:n elimissä asioivien lobbareiden rekisteröitymisen muuttamista pakolliseksi. Päättyvän parlamenttikauden kovimmin lobattuihin asioihin kuului tupakkadirektiivi.

Ruotsin vihreiden Carl Schlyter toimii varapuheenjohtajana europarlamentin ympäristö- ja kansanterveysasioiden valiokunnassa. Hänen valiokuntansa veti parlamentin puolella tupakkadirektiivin uusimista.

Lobbauksen kesyimmästä päästä olivat keskellä yötä sähköpostiin tupsahtaneet viestit sähkötupakan tiukempaa testausta vastaan – kaikki lähes samoilla sanoilla, lähettäjinä erilaiset Matti ja Maija Virtasen italiankieliset versiot. Carl Schlyter on ollut aktiivisesti ajamassa tiukempia sääntöjä EU-lobbareille.

– Näen, että EU:ssa on täysin välttämätöntä säädellä lobbausta demokratian varjelemiseksi, Schlyter sanoo.

Hänen mielestään rahavallalla on aivan liian suuri vaikutus päätöksiin.

Lobbarirekisteristä pakollinen

Euroedustajat ja parisataa kansalaisjärjestöä vaativat EU:n komissiolta esitystä uusista lobbaussännöistä. Europarlamentti ja EU:n komissio perustivat runsaat kaksi vuotta sitten Brysselin tuhansille lobbareille rekisterin, mutta se on vapaaehtoinen eikä lobbaukseen erikoistuneiden toimistojen tarvitse ilmoittaa, kenen asialla ne ovat.

Päätöksenteon avoimuutta EU:ssa ajava Anneli Jäättenmäki (kesk.) haluaisi muiden meppien tavoin rekisteristä pakollisen ja yksityiskohtaisemman.

– Sen pitäisi olla yhteinen rekisteri koko EU:lle. Sinne merkitään kaikki tahot ja mistä ne saavat rahoituksensa, koska sillä on myös merkityksensä, kuka näille lobbaustoimistoille rahat antaa, Jäätteenmäki vaatii.

Rekisterin ulkopuolella on varsinkin lakiasiaintoimistoja, jotka eivät halua kertoa asiakkaistaan julkisesti. Uusi suuntaus Brysselissä ovat yhdysvaltalaiset lakiasiaintoimistot, jotka ajavat suurten amerikkalaisyritysten etuja esimerkiksi energia-asioissa.

Suomalaisten teollisuusyritysten asioita pitkään Brysselissä ajanut Henri Satuli on rekisteröinyt firmansa. Hän ei usko, että asiakkaiden piilottelu pitkän päälle onnistuu.

– Se, että mahdollisesti jotain ei haluttaisi paljastaa, en usko, että se on kovin suuri ongelma Brysselissä. Luulen, että tämä rekisteri on aika tuore, järjestelmä on aika uusi ja uskon, että kun tämä pääsee kunnolla vauhtiin, niin tällaiset pienet lastentaudit oikenevat, Satuli kuvailee.

Anneli Jäätteenmäen mielestä EU:n päätöksentekoa parantaisi myös se, että europarlamentin valiokunnat kuulisivat yhdessä eri alojen lobbareita, samalla tavalla kuin Suomen eduskunnassa.

– Täällä tätä lobbarikuulemista valiokunnissa ei ole ja se johtaa siihen, että jokainen meppi, europarlamentaarikko kuuntelee niitä tahoja, joita haluaa.

"Talousväki painottuu liikaa"

Oma lukunsa lobbauksessa on EU:n komissio, jolla on EU:ssa valta tehdä lakiesitykset ja joka valvoo direktiivien toimeenpanoa. Meppien mielestä komission asiantuntijaryhmät painottuvat liikaa talouselämän väkeen. Komissaareilla on pestinsä päättymisen jälkeen 1,5 vuoden jäähdyttelyaika, jolloin he eivät saa siirtyä lobbareiksi. Yksityisten firmojen leipiin menoa vahtii eettinen komitea.

– Komissaareille tarvitaan vielä tiukemmat ja selkeämmät säännöt, sanoo Olivier Hoedeman, joka kuuluu lobbaussääntöjen uudistamista ajavan kahdensadan kansalaisjärjestön yhteenliittymän Alter EU -renkaan johtoon.

Hänestä selkeyttä tarvitaan: kuluneen vuosikymmenen aikana suuntaus on ollut se, että entiset komissaarit siirtyvät Brysselistä yksityisiin yrityksiin.