1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Björn Wahlroos: Suomen korkea aika saada Nokia-surutyö tehtyä

Talousvaikuttajan mielestä Suomen on turha odottaa lottovoittoa. Vauraus tulee hänen mukaansa vain kovalla työllä.

talous
Björn Wahlroos Ykkösaamun studiossa.
Björn Wahlroos Ykkösaamun studiossa.Yle

Sammon, Nordean ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos pitää Suomen suurimpana taloudellisena uhkana täydellistä näivettymistä. Hän huomautti Yle TV1:n Ykkösaamussa, ettei Suomi pysty pitämään yllä hyvinvointivaltiota muutoin kuin taloudellisella menestyksellä.

– Olisi korkea aika tehdä surutyö Nokian jälkeen, unohtaa ajatukset uudesta Nokiasta ja ymmärtää, ettei vauraus yleensä tule kuin kovasta työnteosta, Wahlroos sanoi.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on todennut aiemmin, että turvallinen, tasa-arvoinen suomalainen yhteiskunta ei enää onnistu ilman suurta muutosta. Wahlroos yhtyy näkemykseen.

– Suomen henkinen tila ei ole tällä hetkellä fantastisissa kantimissa. Epäilen, että se johtuu tekemättömästä surutyöstä ja siihen, että vieläkin ylläpidetään toivoa siitä, että voittava lottokuponki löytyisi jostain kirstun pohjalta.

Wahlroos muistutti, ettei Suomi ole aiemminkaan historiassaan noussut vaikeista tilanteista "lottokupongilla", vaan kovalla työllä.

"Suomi ei vedä investointeja"

Wahlroosin mielestä Suomen kannalta iso ongelma on, ettei maahan investoida. Hän pitää tätä keskeisenä syynä työpaikkojen häviämiseen.

– Meidän koko taloushistoriamme aikana tähän maahan ei ole investoitu niin vähän kuin viimeisen viiden vuoden aikana, hän huomautti.

Talousvaikuttajan mukaan on keksittävä pian tapa, jolla sekä kotimaiset että ulkomaiset tahot haluavat investoida Suomeen. Investoinnit Suomeen eivät kuitenkaan ole kannattavia niin kauan, kun ne ovat kalliita. Investointien kalleus johtuu Wahlroosin mukaan suomalaisen työn ja puun hinnasta sekä julkisesta sektorista ja siihen liittyvästä verorasituksesta.

Wahlroos kannattaa työvoiman tarjontaa lisääviä toimenpiteitä, joilla muun muassa lyhennettäisiin opiskeluaikoja ja pidennettäisiin työuria.

– Kaikki nämä toimenpiteet lisäävät työn tarjontaa. Työn tarjontaa lisäämällä saamme lisää kilpailua työmarkkinoille. Se hissukseen ehkä synnyttää ympäristön, jossa on mukavampi investoida. Nämä toimet ovat kuitenkin kovasti jälkijunassa, hän arvioi.

Lue seuraavaksi