1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Osallistu

Kansa kysyi, Wahlroos vastasi - Nämä asiat kiinnostivat eniten

Talousvaikuttaja ja yhteiskunnallinen keskustelija Björn Wahlroos vieraili lauantaina Ylen Ykkösaamussa. Kansalaiset lähettivät Wahlroosille useita kysymyksiä Suoran Linjan kautta. Ohessa poimintoja useimmin kysytyistä asioista ja Wahlroosin vastaukset.

Osallistu
Björn Wahlroos.
Björn Wahlroos Ykkösaamussa.Yle

Miten talouskriisin hoito on kokonaisuutena onnistunut?

Useimpia kysymyksen lähettäneitä kiinnosti Wahlroosin näkemys Euroopan taloustilanteesta. Myös Suomen hallituksen keinot talouskriisin hoitoon nousivat esille useissa kysymyksissä.

-Yhdysvallat hoiti finanssikriisin mallikkaasti. Euroopassa tässä tultiin jälkijunassa, jonka päälle saatiin valtion velkakriisi, jota on hoidettu täällä huonosti, niin teknisesti kuin rahapolitiikan kannalta.

Valtion velkakriisiin auttaisi rahapolitiikan kevennys, pankkien ongelmien määrätietoisempi ratkominen, esimerkiksi konkursseilla. Japanissa päätettiin vuonna 1991, että yhdenkään pankin ei anneta kaatua, jonka jälkeen maassa ei ole ollut havaittavissa merkittävää talouskasvua.

Onko euro liian vahva valuutta?

Myös yhteisvaluutta euro askarrutti useita kysymyksen lähettäneitä. Wahlroosin mielestä liian kallis euro tukaloittaa entisestään Suomen tilannetta.

-Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaa säätelee käytännössä saksalaisten tavoite pitää inflaatio alle kahdessa prosentissa, joka on osoittautunut kiviriipaksi.

Keskuspankin rahapolitiikka on jo monen vuoden ajan ollut liian tiukkaa suhteessa Euroopan taloustilanteeseen. Löysempi rahapolitiikka johtaisi rahan tarjonnan kasvuun, sitä kautta euro menettäisi arvoa ja sitä kautta kilpailukykymme vahvistuisi jonkin verran.

Mihin suuntaan Suomen talous on kehittymässä?

Suomen talouden tulevaisuus mietityttää monia, vaikka Suomi on monilla mittareilla kilpailukyvyn huippumaita.

-World Economic Forumin kilpailukykymittaus mittaa pitkän aikavälin trendejä ja yhteiskunnallista ilmapiiriä. Meillä Suomessa on liian kallista tuottaa mitään vientimarkkinoille.

Suomen talous on mielestäni kehittymässä erittäin huonoon suuntaan. Maailman talous kehittyy kyllä hyvin, joka heijastuu hieman suomeen, mutta ei tarpeeksi. Taloutta painaa esimerkiksi alati nousevat palkkakustannukset.

Mitä hallituksen pitäisi tehdä Suomen henkisen ilmapiirin parantamiseksi?

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan ilman mittavia muutoksia turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta ei toteudu. Wahlroosin mielestä hallituksen pitäisi ryhtyä toimeen Suomen ja suomalaisuuden uudistamiseksi.

-Hallituksen pitäisi käynnistää suuri uudistusohjelma, jonka tavoitteena on saaada Suomi nousuun. Sen keskeisenä mittarina pitää olla investointien saaminen tänne. Investoinnit pitää saada kannattavammiksi. Investointien tuottoihin kohdistuvaa verotusta voidaan keventää poistamalla keinotekoisia rajoitteita. Esimerkiksi rikkidirektiivejä pitäisi vastustaa voimallisemmin.

Lyhyellä aikavälillä vastuu menestyksestä riippuu työmarkkinoista. Kuuluuko ammattiyhdistysliikkeen intressihin todellakin ylläpitää työehtosopimuksia sellaisena, joka nostaa työn kustannustasoa niin, että työtä ei löydy. Vastuu on myös ammattiyhdistyksillä.

Työvoiman tarjontaa pitäisi lisätä esimerkiksi opiskelijoiden nopeammalla valmistumisella. Heikentämällä työllisyysturvaa voisimme lyhentää työttömyysaikoja. Myös eläkeikää pitäisi nostaa. Näiden yhteydessä pitäisi tehdä myös mittava verouudistus, jotta kaikkea sosiaaliturvaa ei viedä.

Passivoiko nykymuotoinen sosiaaliturva liikaa ihmisiä?

Ylen taannoin julkaiseman arvokyselyn perusteella suomalaiset pitävät sosiaaliturvaa liian passivoivana. Arvokyselyn innoittamana monet tiedustelivat Wahlroosin näkemyksiä samoista aiheista.

-Ihmisistä jotka ovat syrjäytyneet järjestelmästä täysin pitää ottaa vastuu jatkossakin. Emme voi leikata viimeisiä tukia ihmisiltä, joilla ei ilmeisesti ole paluuta työelämään. mutta miksi tehdä se lavea tie tehdä niin helpoksi nuorille.

Miksi me hyväksymme sen, että keskimääräinen opiskelija käyttää 10 vuotta yliopisto-opintojen suorittamiseen? Koulutukseen pääsemistä pitäisi helpottaa, esimerkiksi poistamalla yliopistojen pääsykokeet, kuten muuallakin maailmassa.

Opintotuki katkeaisi 4-5 opiskeluvuoden jälkeen, jonka jälkeen yhteiskunnan ei tarvisi ottaa vastuuta opiskelijan toimeentulosta.

Lue seuraavaksi