Pohjoisen "Pisan torni" ei oikene – eikä kaadu

Kirkonkellot ovat Kajaanissa itse kirkkoa vanhemmat ja kumisevat kuuluville monenmoista viestiä. Kirkon kellotorni seisoo miltei puolimetriä vinossa, mutta nykyään kunnolla tuettuna ja jopa hälytyslaitteilla varmistettuna.

ilmiöt
Kajaanin kirkko ja kellotorni.
Kata Laurikainen / Yle

Kirkonkelloja soitetaan nykyään pääsääntöisesti automatiikan avulla, eikä kellotorniin tarvitse kiivetä suntionkaan kuin satunnaisesti. Mutta mikäli kipuamisreissu tulee eteen Kajaanin kirkossa, on syytä varautua kiipeämään vinosti. Kajaanin kirkontorni kun on puolisen metriä kallellaan ja vieläpä kirkkosalia kohti.

Kajaanin kirkontorni pyrittiin suoristamaan kirkon peruskorjauksen yhteydessä vuonna 2006, mutta urakassa onnistuttiin vain osin.

- Peruskorjauksen yhteydessä tornista korjattiin lahovaurioita ja silloin huomattiin, että tornin tukipilareiden alajuoksu oli lahonnut ja painunut, ja siksi jo vuosia kenollaan ollut torni päätettiin suoristaa, kertoo kiinteistöpäällikkö Juha Vornanen.

Näkymä ikkunasta Kajaanin kirkon kellotornista.
Kellotornista on kaunis näkymä:Kata Laurikainen / Yle

Suoristamista varten tehtiin tarkkoja laskelmia.

- Suunnittelija laski, että kun pilareita nostetaan yksi sentti ylemmäs, niin se vaikuttaa 45 metrin korkeudessa noin yhdeksän senttiä. Torni oli silloin tasan 50 senttiä vinossa. Päätettiin siis tehdä kuuden sentin nosto, jonka avulla tornin olisi pitänyt oieta. Mutta tornipa oikenikin mittauksien jälkeen vain 10 senttiä, kertaa Vornanen.

Kuukauden päästä korjauksesta tehtiin seurantamittaus, jossa huomattiin, että kirkontorni oli vaipunut takaisin kallelleen peräti kahdeksan senttiä. Suuren suoristusurakan saavutus jäi siis varsin vähäiseksi, kun kallistumaa saatiin korjattua vain kahdella sentillä.

Tällä hetkellä 48 senttiä kallellaan olevan tornin kaatumista ei kiinteistöpäällikön mukaan tarvitse pelätä.

- Torni on nyt tuettu hyvin ja sen pitäisi pysyä paikallaan. Viime vuonna sinne asennettiin myös rakenneseurantamittarit, jotka hälyttävät kyllä, jos tornin asento muuttuu, lupaa Vornanen.

”Kajaanin Pisassa” soivat kirkkoa vanhemmat kellot

Kajaanin kaltevaan kirkontorniin johtaa ylöspäin kapeneva portaikko, ja päästäkseen kellojen luo on suoriuduttava kumarrellen tukipilareiden muodostaman esteradan läpi. Automatisoinnin takia torniin ei kuitenkaan usein tarvitse kiivetä.

- Kyllä täällä silloin tällöin tulee käytyä, mutta lähinnä huoltokäynneillä, sanoo tällä hetkellä suntion sijaisena toimiva Jarmo Löhönen.

Suntio Jarmo Löhönen ja kirkonkello.
Suntio Jarmo Löhönen ja Kajaanin kirkon pienempi kelloKata Laurikainen / Yle

Tornissa kumahtelee kaksi vanhaa, usean sadan kilon painoista, pronssista kelloa. Toinen on suomalaista tekoa ja toinen ruotsalaisvalmisteinen. Ikää kummallakin kellolla on nykyistä kirkkorakennusta enemmän.

Kirkonkelloista suurempi on valmistettu vuonna 1851 ja sen halkaisijalla on mittaa 96cm. Pienempi kello valmistui jo vuonna 1750. Halkaisijan mitta sillä on 77cm.

Sellaista tilannetta ei ole vielä tullut eteen, että oltaisiin jouduttu soittovasaroiden ja kuulosuojaimien kanssa torniin nousemaan.

Jarmo Löhönen

Kellot ovat kestäneet vuosia hyvin ja soivat varmasti vielä pitkään. Ainoa uhka pronssikelloille on paukkupakkanen, mutta vielä ei Kajaanin kirkossa senkään takia ole jouduttu yhtään kellonsoittoa jättämään väliin.

Automatisoidut kellot ohjelmoidaan sakastista ja soiton ohjelmoinnin hoitaa suntio. Vielä automationkin pettäessä kelloja voidaan soittaa sähköisesti. Käsivoimin soittaminen ei ole enää tätä päivää.

- Sellaista tilannetta ei ole vielä tullut eteen, että oltaisiin jouduttu soittovasaroiden ja kuulosuojaimien kanssa torniin nousemaan. Varsinaista varasuunnitelmaa ei tekniikan ja sähköjen pettamisen varalle ole, mutta varmasti sellaisen pakon edessä keksisimme. Köysiä ei enää ole, joten vanhaan malliin soittaminen ei onnistu, kertoo suntio Löhönen.

Kirkonkello Kajaanin kirkossa.
Kajaanin kirkon suuri kello on suomalaista tekoa.Kata Laurikainen / Yle

Kenelle kellot soivat?

Kirkonkellot soivat useissa eri tilanteissa. Ne kutsuvat jumalanpalvelukseen ja ilmoittavat häistä tai hautajaisista. Kellot kertovat myös, kun oman seurakunnan jäsen on poistunut joukoista ja iloitsevat esimerkiksi uuden vuoden alkamisesta.

Kellojen soittotapa on valittu kulloisenkin tilanteen mukaan. Kirkon ohi kulkiessaan kannattaa siis kuulostella, mikä niiden viesti on – soivatko ne kutsuna kirkolliseen tilaisuuteen, hitaasti surren seurakuntalaisen poismenoa vai kenties iloisesti kilkattaen juhlapäivän kunniaksi.