Tähtiharrastus on "yksinäisten ja hiljaisten miesten ja naisten laji"

Viime vuoden menestyselokuva Gravity esitteli avaruuden vaarallisena työympäristönä, jossa valtoimenaan sinkoileva avaruusromu voi viedä hengen ja turvaa haetaan tarvittaessa vaikka rikkinäisestä satelliitista. Tähtiharrastajille avaruus on ääretön tila, jossa riittää aina ihmeteltävää - jos sää sen vain sallii.

luonto
Kaksi miestä tähtitornissa.
Rihlaperän tähtitornin kaukoputket ovat tuttuja laitteita Jyväskylän Siriuksen puheenjohtajalle Marko Backille (vas.) ja rahastonhoitajalle Arto Oksaselle.Virpi Kotilainen / Yle

Yli viisikymmentä vuotta toimineessa Jyväskylän Siriuksessa on noin 220 jäsentä. Tähtitiede on yhdistyksen nykyisen puheenjohtajan, Marko Backin, mukaan "yksinäisten ja hiljaisten miesten ja naisten laji". Määritelmä tuntuu kuitenkin sopivan melko huonosti puheliaaseen Backiin tai yhdistyksen rahastonhoitajaan, pitkäaikaiseen aiempaan puheenjohtajaan Arto Oksaseen...

Tähtiharrastajat eivät ole muutenkaan yhdestä muotista. Myös Back ja Oksanen ajattelevat avaruudesta eri tavalla.

Marko Back sanoo pitävänsä tähtiharrastuksesta sen ennustettavuuden ja yllätyksettömyyden vuoksi: tähdet eivät tee odottamattomia temppuja vaan kaukoputkeen kurkistaessaan suurin piirtein tietää, mitä taivaalta näkyy.

Oksasta tähtitaivaalla taas kiehtovat uudet ja ennakoimattomat tapahtumat.

- Tähtitieteessä riviharrastajakin voi havaita uusia ilmiöitä ja asioita ja tehdä tieteellisiä löytöjäkin, mikä monessa muussa harrastuksessa on mahdotonta, Oksanen muistuttaa.

Rihlaperä täytti jo 50 vuotta

Jyväskylässä tähtiharrastajat perustivat oman yhdistyksensä jo vuonna 1959. Neljä vuotta myöhemmin yhdistys pääsi tarkkailemaan taivasta omasta tähtitornista. Rihlaperän tähtitornin 50-vuotisuutta juhlittiin siis viime vuonna.

Jyväskylän ensimmäinen tähtitorni kohosi Köhniön Rihlaperälle sen takia, että paikka oli tuolloin ihanteellinen tähtien tarkkailuun. Rihlaperä sijaitsi riittävän kaukana kaupungin valoista, mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä, jotta sinne oli helppo tulla.

Rihlaperän rakentamisen rahoittivat lähinnä Jyväskylän kaupunki, opetusministeriö ja Kerrostyö Oy. Kaukoputkeen rahoitus saatiin Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahastosta. Maaliskuussa 1963 käyttöönotettu linssikaukoputki on edelleen Rihlaperän päähavaintoväline.

Vuosien varrella yhdistyksen toiminta on laajentunut Nyrölän Kallioplanetaarioon ja Hankasalmen observatorioon, sillä kaupungin valojen lähestyminen - sekä puiden kasvu ohi tähtitornin huipun - on heikentänyt Rihlaperän laitteiden tehokkuutta. Rihlaperällä on kuitenkin edelleen tärkeä asema tähtiharrastamisessa.

- Täällä on paras katsella kuuta ja planeettoja. Vaativat harrastajat, jotka haluavat nähdä himmeämpiä kohteita, menevät sitten Hankasalmelle ja Nyrölään, Back ja Oksanen luonnehtivat.

Seuralla rahat vähissä

Kolmen kohteen ylläpitäminen vaatii kuitenkin paljon rahaa, sillä etenkin laitteiden vakuutukset syövät varoja. Sirius onkin tänä vuonna joutunut ensimmäistä kertaa pitkään aikaan korottamaan jäsenmaksujaan.

Avustuksia haetaan vuosittain myös Jyväskylän kaupungilta ja Hankasalmen kunnalta, mutta kuntien säästöt näkyvät avustusrahojen niukkuudessa. Laitteiston hankintaan Sirius on saanut apurahoja Wihurin säätiöltä.

Yhdistyksellä on tämän vuoden teemanaan avaruusluotaimet. Tammikuun ensimmäisessä jäsenillassa kerrottiin aurinkoluotaimista, keväällä luvassa on asiantuntijaluentoja muun muassa Mars- sekä Merkurius- ja Venus-luotaimista.

Tähtitaivasta pääsee maallikkokin katselemaan viikoittain yleisönäytännöissä. Ne järjestetään tähtikirkkaina iltoina Rihlaperällä sunnuntaisin, Nyrölässä torstaisin ja Hankasalmella perjantaisin.

Erityisen kiinnostavaa katseltavaa on odotettavissa muun muassa huhtikuun puolivälissä, jolloin Mars on poikkeuksellisen lähellä maata. Toukokuun loppupuolella, 24. päivänä, on mahdollista nähdä meteorimyrsky. Suomessa havaitsemista tosin voi haitata taivaan valoisuus tuohon vuodenaikaan.

Tämän vuoden kirkkainta täysikuuta puolestaan pääsee ihailemaan elokuussa. Niin sanottu superkuu näkyy taivaalla 10. elokuuta.