Ravitsemusterapeutti: "Kaikesta ruoasta ei tarvitse tykätä"

Lapsen on tärkeää oppia syömään monipuolisesti, mutta kaikkea ei tarvitse oppia syömään, neuvoo Aamu-tv:ssä vieraillut ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen.

Kotimaa
Arja Lyytikäinen.
Useimmat lapset vierastavat erikoisia makuja ja se johtaa riitoihin ruokapöydässä. Ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen antaa vinkkejä siihen, kuinka lapsi saadaan totutettua vieraisiin makuihin.

Ravitsemusterpautti Arja Lyytikäisen viesti on, että lapsikin saa olla hieman nirso ruoalle, koska aikuinenkin on. Harva syö ihan kaikkea. Lyytikäinen vieraili Aamu-tv:ssä maanantaina.

Miksi lapsi on ennakkoluuloinen ruokaa kohtaan?

– Se on aika biologista ja perinnöllistä. Lapsen kasvussa on 1–3-vuotiaana kausi, jolloin hän on ennakkoluuloinen kaikelle uudelle. Se on viisasta varovaisuutta, mutta ruoan suhteen se johtaa ongelmiin, jos ruokavalio jää yksipuoleiseksi.

– Täytyy muistaa, että aikuisistakin valtaosa on joidenkin ruoka-aineiden suhteen aika nirsoja.

Mistä johtuu, että lapset haluavat kaikki asiat erikseen? Tuossa ovat lihapullat, tuossa on tomaatti, tuossa on kurkku.

– Kun on vähän ennakkoluuloinen, voi tunnistaa, mitä lautasella on. Kun lapsi on makujen suhteen ennakkoluuloinen ja herkkä, on tärkeää, että niitä opetellaan yksitellen. Vasta myöhemmin lapsi uskaltaa sekoittaa. Se on varsin primitiivistä.

Miksi kasvit ovat kammo lapsille?

– Perimmäinen syy on varmasti se, että useimmat kasvit ovat aika karvaita. Imeväisiässä ravinto on hyvin makeaa äidinmaitoa. Kasvis-, hedelmä- ja marjamaailma on aika hapan. Sitä pitää opetella.

Missä vaiheessa pitää olla huolissaan, jos lapsi ei syö jotain?

– Jos ruokavalio johtaa yksipuoliseen tilanteeseen, jossa on vain yksittäisiä ruoka-aineita käytössä. Nirsoilustakin hermostutaan liian aikaisin. On tärkeä tarkkailla lasta, mikä hänelle on tärkeää, missä muodossa hän haluaa ruoka-aineita.

Saako ruoalla leikkiä?

– Saa leikkiä. Kyse on ehkä enemmän tutustumisesta kuin leikistä. Lapsi leikkii kaikella, minkä saa käsiinsä.

Onko vanhentunut käsitys, että kaikkea pitää maistaa?

– Minä vanhentaisin sen käsityksen. Me aikuisetkaan emme ole aina kaikkiruokaisia. Voisimme olla vähän armollisempia lapsille. Meillä on valtava ruokatarjonta. Ei meidän tarvitse kaikkea opetella syömään. Tärkeää on, että ruokavaliossa on riittävästi vaihtelua. Aika pian pieni lapsi on päivähoidossa ja koulussa. Sosiaalisissa tilanteissa me tarvitsemme monipuolisen ruokavalion, jotta tulemme toimeen ruoan kanssa.

Saako ruokaa piilottaa toisen ruoka-aineen sekaan?

– Ei kannata. Mieluummin näkyvästi. Piilottaminen on aika katala temppu.