Jauheliha liian kallista kotitaloustunnille – oppiaineet muuttuvat yhä teoreettisemmiksi

Monissa kouluissa joudutaan säästämään materiaalihankinnoissa määrärahojen niukkuuden ja hintojen kallistumisen vuoksi, selviää Yle Savon tekemästä kyselystä. Säästöt näkyvät esimerkiksi kotitalouden tunneilla, joissa on varaa tehdä ruokaa enää vain yksinkertaisimmista ruoka-aineista. Kemian tunneilla havainnollistamisessa on puolestaan osaksi siirrytty videoiden katsomiseen. Materiaalipula ei kuitenkaan koske kaikkia kouluja.

Kotimaa
lukiolaisia, luokkahuone, koulukirja
YLE

Monissa kouluissa joudutaan yhä enemmän säästämään oppitunneilla käytettävien materiaalien määrässä, selviää Yle Savon tekemästä kyselystä. Materiaalipula näkyy erityisesti useissa Kuopion ja Siilinjärven kouluissa. Säästöt ovat yleisiä esimerkiksi kotitalouden, käsityön, teknisen käsityön, kuvaamataidon ja kemian tunneilla. Materiaaleja vaihdetaan halvempaan tai jätetään kokonaan pois.

- On jouduttu miettimään sitä, miten opetussuunnitelmassa olevia sovittuja töitä joudutaan muuttamaan. Käsityötunnilla hupparin ompelu on muutettu halvempaan vaatteeseen ja ompelussa ylipäätään käytetään entistä pienempiä tilkkuja. Toisaalta kierrätysmateriaalin käyttäminen on hyvä asia. Oppilaiden motivaatio ei kuitenkaan ole kovin korkealla, jos teknisen työn tunnilla käytettävissä on vain 40 senttiä lautaa, kertoo Kasurilan alakoulun rehtori Marja Rytivaara.

Siilinjärven Suininlahden koululla ja Maaningan Käärmelahden koululla on osin jouduttu luopumaan myös kemian tunnin havainnollistamisväleistä. Esimerkiksi rapistuneiden koeputkien uusiminen tulee kouluille kalliiksi. Osa opetuksesta ja havainnollistamisesta toteutetaankin videoiden avulla.

Motivaatio ei ole kovin korkealla, jos teknisen työn tunnilla käytettävissä on vain 40 senttiä lautaa.

Marja Rytivaara

- Tunneilla joudutaan soveltamaan ja teorian osuus lisääntyy. Niitä töitä voidaan toteuttaa, joihin saadaan edullista materiaalia, toteaa Käärmelahden koulun rehtori Timo Lehtonen.

"Jauhelihasta joudutaan säästämään"

Opettajat joutuvatkin käyttämään mielikuvitusta löytääkseen tunneille mahdollisimman edullista, mutta monipuolista materiaalia. Käsityötunneilla se tarkoittaa kierrätystä, kuvaamataidon tunnilla laadukkaat värit vaihdetaan halpoihin ja teknisen työn tunnilla saatetaan luopua kokonaan maalaamisesta. Teknisen työn tunnilla myös muovi- ja sähkötyöt ovat monissa paikoissa jo historiaa.

Pahimpana tilannetta pidetään kotitaloustunneilla, joka on yleensä paitsi opettajien, myös oppilaiden mielestä tärkein ja kiinnostavin oppiaine. Esimerkiksi Siilinjärven Suininlahden koululla kotitaloustunnille on vuodeksi varattu 38 euroa oppilasta kohden.

- Kotitalous tuntuu olevan kaikista eniten muutoksen kourissa, se on muuttumassa teoreettiseksi oppiaineeksi. Tilanne on pahentunut kolmen viimeisen vuoden aikana. Käytettävissä oleva rahamäärä ei paljoon riitä, tunneilla tehdään ruokaa lähinnä yksinkertaisista ruokalajeista, mutta vaikkapa jauhelihasta joudutaan säästämään, sanoo koulun rehtori Ilpo Kemppainen.

Oppikirjoja jätetään pois opetuksesta

Viime vuosina säästöjä on haettu myös aiempaa enemmän oppikirjoista. Jos aiemmin kierrätettiin tekstikirjoja, nyt myös tehtäväkirjat ovat lähteneet kiertoon. Useampi vastaaja mainitsi kierrättämisen yleistyneen aivan viime lukukausien aikana. Osa kouluista on joutunut jättämään jopa kokonaan oppikirjat pois opetuksesta ja siirtymään vihkotyöskentelyyn.

Kyselyyn vastanneet koulut mainitsivat suurimmaksi vaikeudeksi sen, että materiaalien hinnat ovat nousseet parin vuoden aikana tuntuvasti, jopa yli 20 prosenttia. Koulujen määrärahoja ei kuitenkaan ole lisätty samassa suhteessa. Joissain tapauksissa määrärahat ovat jopa pienentyneet. Rehtoreiden mukaan myös opettajat ovat tiukoilla, kun tuntien suunnittelu vie materiaalipulan vuoksi yhä enemmän aikaa.

Opettajat repivät puuttuvat resurssit selkänahoistaan, mikä alkaa näkyä jaksamisessa.

Sami Varis

- Valitettavasti opettajat repivät puuttuvat resurssit selkänahoistaan, mikä alkaa näkyä jaksamisessa. Opetus ja materiaalit ovat nyt molemmat minimissä. Olemme siinä tilanteessa, että pienetkin leikkaukset näkyvät opetuksen laadussa, Pihkainmäen alakoulun rehtori Sami Varis huomauttaa.

- Koulussa ei ole varaa lippuihin ja bussimatkoihin, jotta pääsisi vaikkapa teatteriin. Kaikilla oppilailla ei myöskään ole talviliikuntavarusteita, eikä koulu pysty niitä hankkimaan, Särkiniemen alakoulun rehtori Anja Vesterinen sanoo.

Materiaalien määrässä suuria eroja

Kaikkia kouluja materiaalipula ei kuitenkaan koske. Kyselyn perusteella monien pienien kuntien kouluissa tilanne näyttäytyy paremmalta. Esimerkiksi Lapinlahdella, Tuusniemellä, Vesannolla ja Rautalammilla ei ole juurikaan koettu tarvetta säästöille. Myös esimerkiksi Iisalmessa määrärahoja opetusmateriaalien kuten oppikirjojen hankintaan on viime vuosina lisätty.

Kuntien kouluille myöntävät määrärahat lasketaan oppilasmäärän mukaan. Esimerkiksi Kuopiossa yhtä oppilasta kohden on tänä vuonna varattu keskimäärin 200 euroa. Summa on pysynyt samana vuodesta 2010, jolloin määrärahaan tehtiin 5 prosentin leikkaus. Siilinjärvellä puolestaan määräraha on tälle vuodelle 205 euroa, kun edellisenä vuonna luku oli 206.

Opetussuunnitelman mukainen opetus pystytään järjestämään, mutta kaikkeen tarpeellisenkaan ei ole varaa.

Taina Vainio

Suuria eroja löytyy kuitenkin myös kuntien sisältä. Koulut saavat itse valita mihin määrärahat käytetään, mutta pääasiassa niillä rahoitetaan muun muassa oppimateriaaleja ja opetusvälineitä, painatuksia, kalusteita, kunnossapitoa ja henkilöstön koulutusta. Määrärahaan eivät kuulu esimerkiksi ateriapalvelut. Monessa koulussa joudutaan hankkimaan määrärahasta myös opetuksessa käytettävää uutta teknologiaa.

*- *Määrärahojen summa on pysynyt tasoltaan melko samanlaisena noin 10 vuoden ajan, vaikka kustannukset kuten oppikirjojen ja ruokatarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Tästä samasta rahasta yritämme nykyään myös hankkia opetusteknologiaa kuten tykkejä ja dokumenttikameroita sekä verkko-opetusmateriaaleja. Opetussuunnitelman mukainen opetus pystytään järjestämään, mutta kaikkeen tarpeellisenkaan ei ole varaa, sanoo Hatsalan klassillisen koulun rehtori Taina Vainio.

Vastausten perusteella osa kouluista kokee teknologian hankinnan epätasa-arvoisena, sillä esimerkiksi uusiin tai remontoituihin kouluihin on lähtökohtaisesti saatu monipuolisia teknisiä välineitä. Vanhemmat koulut puolestaan joutuvat tulemaan toimeen vanhoilla laitteilla. Kouluissa kuitenkin koetaan, että teknisiä laitteita on pakko hankkia, jotta kehityksessä pysytään mukana. Toisaalta verkko-opetustyöskentely mainittiin hyväksi asiaksi, koska sen avulla voidaan säästää myös oppikirjojen kustannuksista.

Yle Savon koulukysely lähetettiin kaikille Pohjois-Savon ala- ja yläkoululle sekä lukioille.