Tutkimus: Aivojumpan teho näkyy vielä vuosikymmenen päästä

Tutkimukseen osallistuneiden mukaan lääkkeiden ottaminen muistui aiempaa paremmin mieleen, ruokaa oli helpompi laittaa ja pankkiasioiden hoito oli sujuvoitunut.

Ulkomaat

Vanhalla iällä tehty lyhytkin aivojumppakurssi näkyy järkeilynopeudessa vielä kymmenen vuotta kurssin jälkeen, kertoo yhdysvaltalainen tutkimus, joka on lajissaan kaikkien aikojen laajin.

Tutkimukseen osallistui liki kolme tuhatta ihmistä, joiden keski-ikä oli harjoittelun alkaessa 74 vuotta. Kukin osallistui 10–12 oppikertaan, jotka kestivät 60–75 minuuttia kerrallaan.

Testatut kertoivat arkisten toimiensa helpottuneen aivojumpan ansiosta.

Harjoituskurssien tarkoitus oli tukea kognitiivisia taitoja, joilla on taipumus rapistua ikääntymisen myötä. Alzheimerin taudin tai vastaavien muistisairauksien seurausten estämiseen kursseilla ei pyritty.

Testattavana olivat ymmärtämisen ja päättelykyvyn nopeuteen ja muistin toimivuuteen vaikuttavia harjoitteita. Viiden vuoden päästä kurssien teho oli yhä selvästi nähtävissä, kun oppilaita verrattiin ikätovereihinsa, ja vaikka vaikutus väheni, se ei ollut kadonnut vielä kymmenenkään vuoden päästä.

Pienikin parannus tietää yhteiskunnalle säästöjä

Testatut kertoivat myös arkisten toimiensa helpottuneen aivojumpan ansiosta. He sanoivat muun muassa, että lääkkeiden ottaminen muistui aiempaa paremmin mieleen, ruokaa oli helpompi laittaa, ja pankkiasioiden hoito oli sujuvoitunut.

Tutkimusta johtanut Johns Hopkinsin yliopiston professori George Rebok on vaikutusten pitkäaikaisuudesta sekä yllättynyt että tyytyväinen.

– Jos pystymme estämään arkisten ongelmien ilmaantumista edes vähän, sillä voi olla suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia, jotka hillitsevät terveydenhuollon kustannuksia lykkäämällä ihmisten joutumista sairaalaan tai laitokseen, Rebok sanoo.

Syyt vielä selvittämättä

Muistiharjoituksissa osanottajia opetettiin painamaan mieleensä muun muassa listoja, ja päättelyä harjoiteltiin kuviosarjoilla. Nopeusharjoituksessa kehotettiin keskittymään tietokoneruudun keskelle sijoitettuihin kuviin ja samalla tunnistamaan laidoilla vilahtelevia kuvia. Sellainen harjoitus auttaa ikääntynyttä muun muassa autoilussa.

Tutkimuksessa ei selvitetty syitä kognitiivisten taitojen pitkäaikaiseen kohenemiseen. Rebok arvelee, että oppilaat saattoivat ottaa harjoitukset tavakseen ja jatkaa treenejä itsekseen.

Jatkossa on määrä tutkia, vahvistavatko harjoitukset aivoja todellakin samalla tavoin kuin voimistelu vahvistaa lihaksia.

Advanced Cognitive Trainining for Independent and Vital Elderly -tutkimus eli ACTIVE on julkaistu Yhdysvaltain geriatrien yhdistyksen lehdessä.

Lähteet: Reuters, Yle Uutiset