EIT määräsi Suomen maksamaan korvauksia vankihaalaritapauksessa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin löysi puutteita Suomen lainsäädännön ennakoitavuudesta.

Kotimaa

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on määrännyt Suomen valtion maksamaan korvauksia kokovartalohaalareihin puetuille eristysvangeille.

Kyseessä on tapaus, jossa kaksi huumeiden salakuljetuksesta epäiltyä miestä puettiin muutaman päivän ajaksi kokovartalohaalareihin eristysvankeutensa aikana lähes kymmenen vuotta sitten.

EIT:n yksimielisen päätöksen mukaan tapauksessa rikottiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklassa määritettyä oikeutta nauttia yksityiselämän kunnioitusta.

Oikeuden mukaan haalareiden käytölle ei ollut kyseisenä ajankohtana riittävää laillista perustetta. EIT toteaa, että ongelmia oli Suomen lainsäädännön ennakoitavuudessa. Tapauksessa ei EIT:n mukaan täyttänyt vaatimus siitä, että epäiltyjen olisi pitänyt olla tietoisia mahdollisuudesta joutua haalareihin.

- Lain sanamuodosta on vaikea ennakoida, edes kunnollisella oikeusopillisella tuella, että eristyksessä voitaisiin käyttää suljettuja haalareita, EIT sanoo.

Oikeus määräsi Suomen maksamaan molemmille vangeille 3 000 euroa henkisistä kärsimyksistä sekä oikeudenkäyntikulut.

Toinen kanne kaatui

Miesten toisen kanteen oikeus sen sijaan hylkäsi. Miehet olivat vedonneet myös ihmisoikeussopimuksen artiklaan kolme, joka kieltää epäinhimillisen tai halventavan kohtelun.

Kanteiden mukaan vartijat eivät olleet vieneet miehiä valvotulle wc-käynnille tarpeeksi nopeasti, minkä vuoksi he olivat joutuneet ulostamaan haalareihin. He katsoivat vankilan rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklassa kolme määriteltyä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun kieltoa.

Oikeus päätti äänin 5-2, että haalareiden käyttö turvatoimenpiteiden toteuttamiseksi ei itsessään ylitä artiklan kynnystä. Oikeus totesi lisäksi, että hakijat eivät olleet kyenneet tuottamaan riittäviä todisteita väitteilleen halventavasta kohtelusta.

Rikosseuraamuslaitos: Luetaan päätös rauhassa

Rikosseuraamuslaitos muistuttaa, että EIT:n päätös perustuu lakiin, joka oli voimassa kymmenen vuotta sitten.

Laitoksen viestintäpäällikkö Usko Määttä sanoo, että lakiin on sen jälkeen tehty täsmennyksiä. Rikosseuraamuslaitos aikoo tutustua rauhassa EIT:n päätökseen, kertoo Määttä.

- Tällä hetkellä on päätetty, että haalareiden käytöstä on luovuttu toistaiseksi, Määttä sanoo.

Määtän mukaan oikeusministeriössä ja eduskunnassa selvitetään mahdollisuuksia uudistaa lakeja niin, että haalareiden käyttö tulisi jälleen mahdolliseksi.