Vuosisadan suurimpaan susijahtiin osallistuttiin konepistoolienkin kanssa

Suomen metsissä on viime vuosina liikkunut susia alle kaksisataa yksilöä. 1960-luvun alussa susi oli kuitenkin suuri ongelma varsinkin karjanpitäjille. Satoja kotieläimiä jäi susien saaliiksi. Vuonna 1961 järjestettiin Kiteellä susijahti, johon osallistui ennätysmäärä metsästäjiä.

Kotimaa
Susijahdissa vuonna 1961
Kalle Kultala

Susikeskustelu nousee esille aina, kun susia havaitaan tai susia kaadetaan. Susien arvioitu määrä vaihteleeRiista- ja Kalatalouden Tutkimuskeskuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan 120 ja 130 eläimen välillä. Viisikymmentä vuotta sitten tilanne oli toinen: susia metsästettiin jopa usean sadan asemiehen voimin.

Tilanne oli maaseudulla ahdistava vuonna 1961, kun susia oli liikkeellä paljon. Elettiin vielä kesäaikaa ja kotieläimiä oltiin vasta siirtämässä sisätiloihin, joten susille oli tarjolla runsaasti saalista. Myös lasten koulut olivat loman jälkeen alkamassa noihin aikoihin.

Sudet tappoivat kesälaitumella ja pihoissa olevia kotieläimiä sadoittain. Pohjois-Karjalassa Kiteellä järjestettiin suuri susijahti, jota muun muassa Yleisradiossa otsikoitiin vuosisadan suurimpana susijahtina Suomessa.

Yleisradion toimittaja Adolf Turakainen osallistui susijahtiin elokuussa 1961 ja raportoi tapahtumasta tunteikkaaseen tapaansa:

- Nyt aamun sarastaessa kello neljä, on täällä Kiteellä alkamassa vuosisadan suurin susijahti maassamme, kertoo Adolf Turakainen selostuksessaan.

Sudet tappoivat kotieläimiä päivittäin

Susijahtiin osallistui satoja metsästäjiä, sillä susi oli tuolloin merkittävä vahinkoeläin:

- Pohjois-Karjala on tänä kesänä joutunut susien todellisen hyökkäyksen kohteeksi. Jo 335 kotieläintä on joutunut petojen surmaamiksi, eli enemmän kuin miesmuistiin, selosti Turakainen.

Radio-ohjelman mukaan tilanteen odotettiin syksyn myötä vain pahenevan ja lastenkin joutuvan koulutiellään vaaraan susien vuoksi.

Autojen rekisterilaatoista voi päätellä, että miehiä on jopa eri puolilta Suomea

Adolf Turakainen

Laaja-alue ja paljon porukkaa

Suurta susijahtia oli valvomassa myös Pohjois-Karjalan läänin riistapäällikkö Mikko Rantanen. Hän kertoi, että jahdin alue oli laajuudeltaan noin 100 x 60 km. Porukkaa oli tullut eri puolilta Suomea, kuten toimittaja jutussaan toteaa:

- Autojen rekisterilaatoista voi päätellä, että miehiä on jopa eri puolilta Suomea, pääosin luonnollisesti pohjoiskarjalaisia autoja on eniten.

Miehiä oli jahdin alkaessa mukana yli 300.

Jahtialue ulottui etelässä, läheltä rajanpintaa Säynäjärven eteläpäästä nykyistä Runon ja rajan tietä seuraten Lautakkojärvelle ja sieltä Loukunvaaran kylään, josta ajomiehet aloittivat haravoinnin.

Mukana myös rajamiehiä konepistooleineen

Adolf Turakaisen radioreportaasi todistaa, että väkeä oli haalittu kaikkialta, mistä sitä oli vain saatu. Myös puolustusvoimista ja Rajavartiostosta. Turakainen selostaa näin:

Mukana on myös rajavartiostoa, konepistoolein aseistettuna

Adolf Turakainen

- Jahti on alkanut. Varusmiehet ja muut ajomiehet levittäytyvät ketjuun meteliä pitäen ja lähtevät etenemään pitkin korpia.

- Mukana on myös rajavartiostoa, konepistoolein aseistettuna, havainnoi Adolf Turakainen.

Ajomiesten johtajana toimi upseeri, yliluutnantti Aimo Nurmela.

Suurjahti ei tuottanut susikaatoja tällä kertaa, ainoastaan yksi kettu ammuttiin radio-ohjelman mukaan niitylle.

Samoihin aikoihin sudet aiheuttivat tuhoa myös Kuusamon seudulla ahdistellen poroja, kertoo petotutkija ja luontoalan kouluttaja Kai-Erik Nyholm:

- Petotutkijaisäni Erik S. Nyholm on kertonut minulle, miten 1960 - luvun alussa Kuusamossa poromiehet tappoivat susien kanssa kilvan poroja, jotta heille jäisi edes lihat hyödynnettäväksi.