"Sakkojen pienuus vaikutti EIT:n Ruusus-päätökseen"

EIT:n antamaan vapauttavaan ratkaisuun vaikutti muun muassa se, että suomalaisessa tuomiossa oli punnittu sananvapautta ja yksityiselämän suojaa keskenään. EIT piti annettuja sakkoja perusteltuina ja lievänä rangaistuksena.

Kotimaa
Viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka.
Viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka.Yle

Vallankäyttäjillä on tietty yksityiselämän piiri, johon kuuluvat asiat he saavat pitää vain omana tai lähipiirinsä tietona, tulkitsee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen ydintä Helsingin yliopiston viestintäoikeuden määräaikainen professori Päivi Tiilikka. EIT antoi tänään tiistaina päätöksensä koskien Susan Ruususen Pääministerin morsian -kirjasta koituneita tuomioita.

Matti Vanhasen entinen naisystävä Ruusunen ja kirjan kustantaja veivät asian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. He vetosivat, että Suomen korkeimman oikeuden päätös rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapausartiklaa. Tuomio tuli yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä kirjassa.

Vapauttavaan ratkaisuun useita syitä

Vapauttavaan ratkaisuun vaikutti se, että tapauksen suomalaisessa tuomiossa oli punnittu sananvapautta ja yksityisyselämän suojaa keskenään, Tiilikka huomauttaa.

Vaikutusta EIT:n päätökseen oli myös sillä, että Suomessa tuomio tuli pienestä osasta Pääministerin morsian -kirjan tekstiä, kohdista, joissa kuvailtiin muun muassa silloisen pääministeri Vanhasen sukupuolielämää. EIT piti myös tuomittuja seuraamuksia lievinä: kirjan kirjoittaneelle Ruususelle määrättiin 20 päiväsakkoa, mikä tarkoitti 300:aa euroa.

Suomi on saanut aiemmin 17 langettavaa tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta sananvapauden loukkaamisen takia. Tiilikan mukaan aiemmissakin suomalaisissa tuomioissa on pyritty huomioimaan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöt.

– Mutta se ei ole aina helppoa. Langettavia on tullut liian ankarista seuraamuksista, hän antaa esimerkin.