Munankuoret lattian alla saattoivat torjua demoneja

Arkeologit ovat löytäneet muinaisen Lyydian pääkaupungista Sardeksesta lattian alle haudattuna ruukkuja, joissa on muun muassa munankuoria. Talo oli rakennettu Sardeksen tuhonneen maanjäristyksen jälkeen, minkä vuoksi tutkijat uskovat asukkaiden halunneen loihtia pois muun muassa uusia järistyksiä.

kulttuuri

Muinaiset lyydialaiset saattoivat vuoden 17 maanjäristyksen jälkeen käyttää lattian alle kätkettyjä munankuoria karkottamaan demoneja ja tulevia katastrofeja, uskovat Lyydian pääkaupungin Sardeksen alueella Turkissa kaivauksia tehneet arkeologit Live Science -lehden mukaan.

Arkeologit ovat löytäneet maanjäristyksen jälkeen rakennetun talon lattian alta kaksi astiaa, joissa oli pieniä pronssiesineitä, munankuori ja kolikko. Ne olivat maanjäristyksessä tuhoutuneen talon jäännösten päällä.

Omalaatuiset esinekokoelmat olivat tärkeitä muinaisissa rituaaleissa, joilla pyrittiin pitämään pahan voimat kaukana. Munilla oli taikauskossa keskeinen rooli, toteaa Sardeksen kaivauksissa roomalaisen keramiikan asiantuntijana työskennellyt Elizabeth Raubolt.

Roomalainen historioitsija Plinius kirjoitti aikoinaan, miten ihmiset rikkoivat heti ruokailun jälkeen munankuoret suojautuakseen pahoilta loitsuilta. Nykyisten Irakin ja Iranin alueella on löytynyt puolestaan munankuoria sisältäviä ns. demoniansoja, joiden tarkoituksena on ollut houkutella ja riisua aseista pahantahtoisia voimia.

Toisinaan kokonaisia munia haudattiin jonkun portille, kun henkilön ylle haluttiin langettaa kirous, Missourin yliopistossa työskentelevä Raubolt totesi Yhdysvaltain arkeologisen instituutin vuosikokouksessa Chicagossa.

Muun muassa tällä perusteella Raubolt uskoo, että munankuorten tehtävänä oli Sardeksessa suojella kyseisessä rakennuksessa olevia pahoilta voimilta, maanjäristyksiltä ja ehkä myös muiden langettamilta kirouksilta.

Numismaatikko Jane Evans on ajoittanut kätköstä löytyneet kolikot vuosina 54–68 hallinneen keisari Neron aikakaudelle. Tämä tarkoittaa sitä, että esineet on kätketty ainakin joitakin vuosikymmeniä sen jälkeen, kun maanjäristys tuhosi Sardeksen.

Rautaveitsi ja koiranpentu

Raubolt kertoo, että Sardeksesta on löydetty aiemminkin vastaavanlaisia rituaalikätköjä. Lähes samanlaisia kätköjä löytyi 1900-luvun alun kaivauksissa Artemiksen temppelistä. Paikalliset näyttävät kuitenkin haudanneen omalaatuisia esineitä lattioidensa alle paljon ennen maanjäristystäkin. 1960-luvulla löytyi noin 500 vuotta maanjäristystä varhaisemmalta ajalta peräisin olevia astioita, joissa oli kussakin rautaveitsi ja koiranpennun luuranko.

Rauboltin mukaan on epäselvää, onko näillä varhaisemmilla löydöksillä yhteyttä myöhempään munankuorien hautaamiseen, mutta ainakin ne kertovat pitkään alueella jatkuneesta rituaalisesta käytännöstä.

Raubolt kertoo Live Sciencelle, että tutkijoiden on ollut vaikeaa löytää todisteita vuoden 17 maanjäristyksestä. He ovat löytäneet paikkoja, joissa maata on tasoitettu järistysjätteellä sekä todisteita Artemiksen temppelin jälleenrakennuksesta. Kirjallisista lähteistä ilmenee, että Sardes sai keisarillista apua Roomasta.

Tavallisten ihmisten reaktioista maanjäristykseen tiedetään kuitenkin vähän, minkä vuoksi Raubolt pitää löytynyttä kätköä niin kiinostavana. Se voi olla esimerkki siitä, miten maanjäristys vaikutti ihmisiin.

– Se on yhden ihmisen tapa selvityä aikakauden epävarmuuksista ja rauhattomuudesta, Raubolt toteaa.

Tutkijat toivovat jatkokaivausten auttavan selvittämään, minkälaisia rakennuksia tällaisten uhrilahjojen päälle rakennettiin.

Sardiksessa tehtäviä kaivauksia (siirryt toiseen palveluun) johtaa Nicholas D. Cahill Wisconsin-Madisonin yliopistosta.